torstai 4. heinäkuuta 2013

Tytöt huomenna kesälomalle!

Kauheeta, kun plokin päivittämättömyys alkaa tuntumaan jokapäiväisissä ajatuksissa ja asioita on aivan kauheasti kirjoitettavaksi. Mutta, kun sitten koneelle tulee niin ei sitten helposti kaikkea saakaan näytölle. Mutta lähdetään liikkeelle ja katsotaan mitä tulee. Ensin lista tapahtumista ja sitten vasta juttua niistä syvemmin. Ehkä saan jutut pysymään paremmin kasassa näin:

* Vierailijakausi päättynyt
* Tyttöjen kesäloma alkaa perjantaina
* Tour de France on startannut Korsikalta
* Koulun juhlat pidetty
* Rehtorin iPhone varastettu, mustalaisten häätö ja ruoka-avustukset
* Auton renkaiden säätö ja moottorin äänet
* Liikematka Lilleen
* Omat suunnitelmat kesälle

Kaikki kalenteriin kevätpuolelle fiksatut vierailut ovat nyt takapäin ja haikealta tuntuu. Niemisten jälkeen oli vielä kivat fiilikset, kun tiesi että vielä yksi porukka tulossa ja lomafiiliksiin pääsy on helppoa. Valjusten perhe saapui muutamana päivä Niemisten jälkeen ja mukavasti menikin siten koko kesäkuu: Lomatunnelmat tarttuvat, ja kun ei varsinaisesti ole duunissa, niin ei sitä oikeen osaa antaa vieraiden olla omissakaan oloissa. Siinä mielessä kevät olisi ehdottomasti ollut aikaa, jolloin olisi toivonut ehkä enemmänkin vierailijoita. Mutta eipä se syksykään huonoa aikaa ole, mutta toki meikäläisen mahdolliset muutokset arkeen vääjäämättä vaikuttavat vierailuohjelmien laadintaan. Meille uusia kohteita tuli vierailujaksolla muutamia ja niistä voidaan St. Emilion kyllä nostaa parhaimmiksi: Se on paikka, josta puhutaan ehkä eniten viinialueista ja se lunastaa paikkansa aivan upealla sijainnillaan ja toimivalla infralla. Lisäksi näköalabussi avokattoineen oli kyllä ehdoton hinta/laatu-suhteen löytö. Ei Ministä olisi ilman kattoakaan nähnyt samoja juttuja, saatikka, että olisi kuullut samat jutut. On muuten aidat, muurit ja kasvit aika korkeita teiden varsilla, varmaan justiinsa siksi, että turistit ottaisivat sen korkeamman bussin. Viinitilojen kiertelyyn sen sijaan olisi pitänyt perehtyä paremmin ja ei se turistitoimiston neuvokaan oikein kohdalle osunut. Mutta, jos menette St. Emilioniin ilman meitiä, niin kysykää neljän kartonon päivystyksestä turistitoimistosta, niin saatatte saada listan sen päivän aukiolevista tiloista...
Sakujen sukellusvenetukikohdassa käytiin sekä
Jallun, että Jaakon kanssa. Upea paikka täynnä
käsinkosketeltavaa historiaa.

Niemisten kanssa vietittiin yksi yö puistossa. Upea,
ikimuistoinen yö ja varmasti jäi lastenkin mieleen.

Sukellusveneentorjuja Aquitaine oli hieno alus.
Puolen tunnin odotus kannatti myös Jasperin ja
Fannin mielestä.

Blayen linnake ja esturaarin käsittämätön koko
Valjusten kanssa. Hieno reissu, mutta lupaamani
leikkipuisto on vieläkin kateissa.

Atelier de pâte à modeler dans notre terrasse. 

St. Émilionin kylä "terassilta".
Huomenna perjantaina se sitten alkaa täälläkin, kauan odotettu kesäloma! Tai no, eihän siitä kevätlomastakaan vielä aikaa paljoa ole, mutta nyt tosiaan siirrytään kevätlaitumille ja sanotaan Anatole Francen ihastuttavalle henkilökunnalle kiitos ja näkemiin. Tytöt palaavat kouluun sitten syyskuussa, 3. päivä ja menevät eri kouluihin. Fannihan astuu suomalaista ekaluokkaa vastaavalle asteelle.

#TDF on hästäki twitterin seuraajille ja sellaisille, jotka ovat kiinnostuneita 100-vuotisjuhliaan viettävästä Ranskan ympäriajosta. Se alkoi männä viikolla Korsikalta, tuolta sekopoltsien saarelta ja jatkuu nyt rantaa seuraten kohti Pyreneitä. Sinne mekin viikonlopuksi suuntaamme ja tällä kertaa yrityksessä on ajaa Mini ykköskategorian nousupätkälle ja viettää päivä sitten siellä eväiden ja helleteltan kanssa. Nousupätkällä ei ollakaan ikinä oltu ja odotan innolla sitä, että letka ei mene kahdessa sekunnissa ohi, vaan äijät äheltävät ihan tosissaan hitaasti nousten. TdF:n nousukategoriathan tulevat historiasta ja aika hauskasti seuraavalla tavalla: Vanhalla rättisitikalla ajetaan nousu ylös ja sillä vaihteella, millä päästiin ylös, annettiin kategoria. Tosin en kyllä usko, että ykköselläkään pääsisi nykyisiä nousuja 2CV:lla, mutta ainakin tarina on hauska. Suoraan en löydä asiasta kyllä suomalaisilta sivuilta vahvistuskaan, mutta mennään hauskalla tarinalla. Meidät löytää sitten kutakuinkin tuolta Ancizanin noususta: http://www.letour.fr/le-tour/2013/fr/etape-9.html

Koulun päättäjäisjuhlat eli ns. Kermesse pidettiin viime viikon perjantaina ja sinne veimme myös Valjukset. Tytöt tanssivat molemmat omissa koreograafisissa ohjelmissaan ja uskomattoman pitkien ohjelmien jälkeen ilta jatkui erilaisten ongintojen ja arvontojen siivittäminä. Ruokaa ja juomaakin oli tarjolla, joskin logistiikka puolen ongelmat johtivat niin rajuihin jonoihin, etten saanut edes yhtä olutta haettua olutkoneelta. Koska kyllähän koulun päättäjäisjuhlissa pitää olutkone olla, ainakin Ranskassa. Eikä ollut anniskelulupaa, myyntilupaa tai muita tunnelmaa pilaavia juttuja. Ainiin, eikä kukaan vanhemmista muuten ollut humalassakaan!

Kermesse: La directrisse korjaa Fionan asua
juuri ennen esityksen alkua.

Kermesse: Fanni afrikkailaisen tannssin pyörteissä.

Koulun suhteen olen äärimmäisen onnellinen siitä, että tytöt vaihtavat koulua. Koulun suhteen olen äärimmäisen surullinen siitä, että sydämmmellinen henkilökunta ei voi tehdä samaa: Romanian tai bulgarian mustalaiset ovat "vallanneet" koulun siinä mielessä, että aika iso lapsista joka luokalla on mustalaisia. Ja muutama viikko sitten heidät karkoitettiin asujaimistoistaan ja alkoi suuri auttamiskamppanja koululla: Ensin pyydettiin vanhempia tuomaan elintarvikkeita ja hygieniatarvikkeita ja niistä ko. perheet sitten ovat näkyvästi valkanneet parhaat päältä ja jättäneet "huonot" tavarat laatiikkoon. No, auttaminen on tärkeää ja mekin olemme oman kortemme kekoon kantaneet. Tuntuikin vähän aikaa siltä, että ehkä kyseessä on vain todelliseen tarpeeseen tuleva apu ja ihmiset oikeasti pulassa ja niin edespäin. Todellisuus kuitenkin paljastui tänään kouluun mennessä: Koulun juhlista oli ennennäkemättömällä tavalla varastettu palkintoja, jotka olivat pöydillä. Koulun juhlista oli lisäksi  varastettu yksi kamera ja rahaa. Lisäksi kuluvalla viikolla oli viety rehtorin iPhone sekä oppilaiden eläintarharahat, jotka tulevat suoraan vanhempien kukkaroista! Siis juuri niiden vanhempien, jotka olivat päättäneet maksaa myös 3 euron kulut niiden vanhempian osalta jotka eivät siihen "pysty"! Ja ranskalaiseen kouluun ei oikeasti pääse kuin vanhemmat/hoitajat, joten tilanne on aika selkeä: Auttamisen kiitos on varastaminen! Eikä varmasti kaikki ne mustalaisperheet ole vastuussa yhdestä varkaasta omassa ryhmässään, mutta tämä yksikin varas kuuluu niin lähelle lastaan, että on oikeutettu tuomaan tai hakemaan lapsensa. Muuten ei kouluun pääse! Eikä sinne pääse päivällä millään ilman, että joku tulee oven avaamaan. Eipä juuri lisää luottamusta mustalaisia kohtaan tämä episodi ja voitte vain kuvitella koulun ilmapiiriä tänään... Ja erityisesti niitä suomalaisia sossutätejä muistuttavia, vilpittömiä auttajia joille auttaminen on se juttu, (ei tilanteen lukeminen) jotka ovat olleet mukana järjestämässä mielenosoituksia ja tukipiknikkejä. Kiitos on avusta on nyt esitetty ja ilmapiiri komeasti myrkytetty viimeisellä viikolla!

Auton takarenkaat käytiin tänään tasapainottamassa ja maksoi 6 euroa per rengas. Mitähän lienee Suomessa? Katsotaan häviääkö ratin tärinä joka vaivaa 120-130 välillä, vaikka harvoin noin kovaa ajankaan... Nimittäin katto auki voi ajaa korkeintaan noin 85 km/h, muuten lähtee multakin hiukset päästä! Samalla tarkistutin turhaan pakoputken, mutta Mini pitää sellaista pörisevää ääntä, joka vähän niinkuin kuuluu asiaan... Antaa urheilullisimman ilmeen.

Lillessä käytiin maanantaina ja olipahan Bordeaux'seen verrattuna aika synkkä mesta kauniista keskustasta huolimatta. Matkan tarkoitus oli kartoitus, eikä siitä tässä vaiheessa mitään tarkempaa. Itse kartoitus oli kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoinen ja hyödyllinen, lisäksi opettavainenkin: En nimittäin missään laadukkassa ranskalaisessa ravintolassa olisi ikinä odottanut kohtaavani nuorta tarjoilijatyttöä, joka ei osannut oikeasti avata viinipulloa sellaisella perinteisellä vipuvarsiavaajalla! Isäntämme joutui oikeasti neuvomaan miten pullo sillä avataan, koska hää oli jo menossa hakemaan hovimestarilta apua! Käsittämätöntä, mutta onneksi kalaruoat olivat maittavia ja viini hienosti valittu.

Kesän suhteen vapaudumme koulun ikeestä huomenna ja sitten alkaakin iltavalvonnat ja saakuran pitkät aamu-unet. Vedetään isoiskämön malliin eli koitetaan saada viikossa tyttöjen rytmit siihen, että aamuisin koko perhe vetää sikeitä ainakin kymppiin. Paitsi rantapäivisin pitää laittaa kello herättään, että ehditään ennen ranuja rannalle. Rantapäivien lisäksi tytöt menevät viikoksi veneenrakennuskurssille Maison des Enfants'iin ja sitten vieraillaan erinäisilla "mökeillä" ja muissa paikoissa mihin ranskalaiset ystävämme ovat meitin kutsuneet. 14. heinäkuuta on vielä arvoitus, mutta toivottavasti saamme kutsun jonnekin/jollekin senkin suhteen...

Muitakin juttuja mulla oli, mutta mennään näillä nyt... Seuraavaan kertaan jäävät mm.

* Syksyn suunnitelmat
* Elämäni hassuin työhaastattelu
* 14. heinäkuuta
* Omat projektit
* Parhaat rannat bodyboardaukseen
* Parkkikortin hankinta Mairie'sta
* TdF:n raportti

-nv-


--

lisäys 5.7.2013 kello 9h40

Yksi ohjaajista oli sitä mieltä eilen, että eihän se nyt voi olla yksikään oppilaista? Toivon todella, että niin pahaan tilanteeseen ei sentään olla jouduttu. Mutta henkilökunta joutuu miettimään myös sitä vaihtoehtoa. Ja tilanteesta on muuten tehty poliisiasia. Hyvä niin.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti