www.monbadon.com

Salut tout le monde,

Ehkä en tätä plokia nyt kuitenkaan hylkää, koska tämä kuitenkin on enemmän henkilökohtainen ploki kuin ystäväni Monsieur Monbadonin vastaava kirjoitusalusta. Eihän sen kaverin sivuille mitkään härskit jutut edes sovi, saatikka että se niitä hyväksyisi julkaistavan. Kuka noita patonkimaan "parhaita" liikeyrityksiä ja maittemme välisiä eroja sitten julkaisisi, jos en minä itse? Eli otan takaisin viime kerralla kirjoittamani jutun muutosta. Voitte huokaista helpotuksesta ja jatkaa tämän plokin seuraamista.

Mutta, samaan aikaan on tarjolla myös lisää luettavaa. Nimittäin ystäväni Monsieur Monbadon on myös avannut kotisivunsa ja ihan oikean Bloginsa oikein behmällä beellä ja geellä. Käykää itse tutustumassa ja tykkäämässä.

www.monbadon.com

-n-

p.s. Monbadon muuten huikkasi tuosta vierestä, että verkkokauppakin on jo auennut...

Kulkuset kilisee...

Ja joulu tulla tulevi. Vaikka ei sitä kyllä maisemasta uskoisi, kun aurinko paistaa ja ulkona on 13 astetta lämmintä. Käytiin justiinsa Sylvainin kanssa tekemässä 30 kilsan pyörälenkki ja kuumahan siinä tulee, kun on varustaunut talvivetimin. Ihmiset syö lounasta terasseilla ja pyöräilykausi käy kuumana. Tuntuu, että nyt kun kaupunkipyöräily on vienyt meidän perheen mennessään, aivan kuin liikenteessä olisi pyöriä entistä enemmän. Joka risteykseen pitää melkein mahduttaa itsensä muiden pyöräilijöiden rinnalle ja tietysti sinne autojen eteen. Ja sellainen erikoisuus muuten on, että pyörällä voi ajaa vaikka kilsan auton edessä ja ei ala tööttäys. Tänäänkin mentiin aamulla Fannin vauhtia kaksi korttelia ja kiltisti tuli autoletka perässä. Vaan eipä pyörällä kyllä muualle mahdukaan, kun jotkut jalkakäytävät eivät ole edes lastenrattaiden levyisiä... Mutta maineensa veroinen pyöräilykaupunki, eikä suotta 4. Köpis-indeksillä mitattuna. (http://copenhagenize.eu/index/)

Niin se joulu. Viikko on aikaa ennen lentoa Suomeen. Kiirettä alkaa selkeästi olla päällä, että saa loppuvalmistelut tehtyä liiketoiminnan suhteen. Miiallakin tuntuu olevan meno päällä opintojen, lahjojen ja taikatemppujen kanssa. Taikatempuilla tarkoitan sitä yhtälöä mikä meitä odottaa laukkujen kanssa. Neljä laukkua, neljä perheenjäsentä, kaamea kasa lahjoja ja tuliaisia ja vielä esittelytuotteet päälle. Siinä menee fysiikan lait uusiksi, kun pakkausrosessi alkaa. Tai sitten mennään kahden viikon vaatteet päällä koneeseen. Ainakin silloin tietäisi vaatteiden tulevan Suomeen asti...

Joulujuhlia on luvassa kouluissa, maison des enfants'lla ja toimistolla. Koulut menevät tytöillä todella hienosti ja Fanni osaa jo lukea ranskaksi. Fiona on alkanut puhumaan koulussa ja vetää kyllä kotonakin jo osan jutuista ranskaksi. Suomeksi veikkaisin Fannin oppineen lukemaan aiemmin, mutta hiukan tulee lisäläksyä, kun kaikki mennään ranskan mallilla ja äänteitä, aksentteja ja muita erikoisuuksia on ainakin oppimateriaalin perusteella enemmän kuin suomessa.

Pipari- ja glögi- ja joulutorttukausi on avattu: Tiistaina oli ystäväperhe meillä tutustumassa pohjolan erikoisuuksiin. Ikea on expatin paras kaveri: Kolme pulloa glögiä (12%) irtoaa tarjouksesta vitosella. Ja ettei joudu ostamaan sikaa säkissä, niin sitä saa siellä siemailla ilmaiseksi. Taitaa taas olla juttu, joka ei kyllä espoon ikeassa menisi läpi. Ja suomalainen on huuli pyöreänä, vaikkei tuonkaan pitäisi vuoden jälkeen enää ihmetyttää.

Joululahjojen suhteen tulee muuten aika usein hoppu, jos jättää kaiken viimeiseen hetkeen. Tänään löysin kuitenkin mielenkiintoisen liikkeen, josta voi sitten hakea lahjan, jos ei ole muuta keksinyt... Ja vieläpä ranskalaisen!

Jouluterveisin,
 Nibbe

p.s. Palaan aivan piakkoin plokille kertomaan lisää muutosta. Muutto on aivan piakkoin tulossa! Ei, ei meidän muutto, vaan plokin muutto uuteen osoitteeseen ja uuteen alustaan. Ja aihepiirikin menee ranskalaisempaan suuntaan. Päivitystiheyskin tulee olemaan täysin toista luokkaa. Ja muutos liittyy luonnollisesti liiketoimintaan. Pysykää kuulolla ja Joyeux Noël. À très bientôt mes amis.

Kesän saldo: Kolmet H&M:n pellavahousut

Erona kesiin pohjolassa ja 3600 kilometriä sieltä etelään löydän yhden merkittävän seikan. Nimittäin mun aivan ihanat, valkoiset H&M:n puuvillaiset housut. Sellaiset kivan rennot, muttei kuitenkaan yhtä härskit kuin shortsit. (Joita muuten olen kesän aikana käyttänyt vain muutamia kertoja.) Pitkät, valkoiset housut ovat olleet varsin päteviä sekä rannoilla auringon paahteessa, että virallisimmissakin yhteyksissä. Pohjolastahan ne housut tänne tulivatkin, eikä niitä paikallisista henkkkamaukoista ole edes löytynyt, mikä onkin kumma? Eikä tänne voi niitä tilatakaan, tosin syy miksei, on mulle edelleen mysteerio?

Mutta se ero siis. Yleensä olen pärjännyt yksillä valkoisilla per kesä, mutta tänne lähdin kolmella kipaleella. Kesän vain jatkuessa ja jatkuessa ja puuvillan laadun ollessa sitä kaikkien olettamaa, niin korjaustoimempiteet alkoivat varhaisessa vaiheessa ja elokuussa oli jäljellä vain kahdet. Tosin niistäkin oli jo "korjattu" (saksilla) useita kohtia, eikä useat valkaisut kloriitissa tunnetusti lisää kankaan kestävyyttä. Vieraskauden aikana repesivät toiset, kun piti siellä Pylalla hyppiä apinan tavoin. Toisaalta varsin hauskaa oli. Se on vaan kumma, etteivät muut aikuiset hypi hiekassa...

Viimeinen pari on siten jäljellä ja niistäkin puuttuvat lahkeiden nyörit. Toisaalta nyt se kesäkin loppui ja pidimme jo viime yönä pattereitakin päällä. Siltikin, vielä on rantapäiviä jäljellä, joskin se alkaa muuttumaan enemmän sellaiseen leikkiin, paikkojen tutkiskeluun ja meren haisteluun, kuin siihen varsinaiseen pulikoimiseen. Mutta tässä vaiheessa kiitän henkkamaukkaa hyvistä housuista ja asuinpaikkaa niiden käyttöpäivien määrästä kuluneella kaudella.

Ja näin ilmojen viiletessä on aivan ihanaa, kun saa pukeutua huiveihin. Ei toki pelkkiin huiveihin, vaan sellaisiin pitkiin, harsokankaisiin kaulan ympärille kiedottaviin. Sellaisia näkee täällä kaikilla ja puhun nyt siis miehistä. Vaateliikkeissä on tarjolla jokaista väriä ja kuosia, mutta onhan valkoinen todellinen klassikko. Itselläni on tällä hetkellä kaksi huivia, mutta haen kolmatta parhaillaan. Sellaista syksyn väreihin sopivaa... Mahtaako ilmiö saavuttanut jo Suomen? Se nähdään jouluna, kun tehdään kierros Kaarinassa, Turussa, Vaasassa, Helsingissä ja Vantaalla. Kuka seuraajista haluaa oman huivin tuliaisina? Isoiskämö ja velipojat varmaan ainakin haluavat pehmeän paketin kuusen alle?

Täällä muotitoimittaja nico venio, Bordoo, Ranska.



p.s. Tämä teksti on kirjoitettu täysissä sielun ja ruumiin voimissa, eikä sen kirjoittamista edeltänyt minkään päihdyttävän aineen nauttiminen. Ellei sitten lauantain Zombie-kävelystä tarttunut jotain...

Vieraita Suomesta...

Se on taas aika, kun syyslomat alkavat ja mekin saamme tänne vieraita pitkästä aikaa. Ensin tulee Hännisten perhe ja siihen päälle sitten Hämeenkylän väki. Tervetuloa kaikki.

Tänne onkin ihan mukava tulla viettämään syyslomaa, sillä ainakin tähän saakka ollaan menty ihan kesäpäivien kaltaisissa meiningeissä eli 25 molemmin puolin... Rannallakin oltiin viime viikolla ja tuli pulikoitua ihan kunnolla. Lapsia ei kyllä uskaltanut päästää kertaakaan kunnolla veteen, kun aallot olivat sellaista parin metrin luokkaa ja jätin itsekin menemättä surffaamaan. Yhden uimapuvunkin hukkasin, kun kävin niitä huuhtasemassa aalloissa: Lähti irti sormista ja hävisi sekunnissa aaltoihin. Kirkkaista väreista huolimatta en nähnyt uimapukua enää sen koommin. Härski on aaltojen voima. Katsotaan nyt sitten kuka vieraista mun kanssa lähtee surffaamaan, Samille ja Makelle pientä haastetta siis laitan kehiin? Ja toivon totisesti säänkin pysyvän tällaisena, mutta ainahan sitä hehkutuksen jälkeen suomivieraat osuvat juuri sen huonomman sään kohdalle.

Lacanaun parimetriset... Mutta ei ne näin näytä miltään.

Fannilla oli eilen koulukaverin synttärit ja tänään koulukuva. Lakon suhteen unohdimme edes tarkistaa mikä on viikon tilanne, mutta ainakin koulut olivat aamulla normaalisti auki. Fionan kuvaus on torstaina ja lauantaille Fannilla pukkaa jo toiset synttärit! Entisen koulun synttärikutsusaldo oli pyöreä nolla ja uusissa kouluissa jo kaksi! Ei se toki ole mikään suosituimmuuskisa, mutta aivan eri meininki näissä korttelikouluissa kuitenkin on. Ja näyttää tytötkin viihtyvän.

Uusi suomituttavuuskin löytyi Miialle, tai kaikille, mutta vasta hää on käynyt tapaamisessa. Halpa ja hyvä kielikurssinkin löydettiin Miialle:  7 euroa per vuosi! Viikossa 6 tuntia opetusta kahtena päivänä ja tasapäinen tausta lähes kaikilla kurssilaisilla. Niin ja ollaan me tavattu myös yksi ruotsalais-ranskalainen perhe, joten saa nyt sitten puhua sekaisin ranskaa, ruotsia ja engelsmannia... Menee muuten hiukan kielet sekaisin, jos ollaan kolmistaan Elisan kanssa. Hää saattaa vaihtaa yhtäkkiä ruotsiksi ja Miian kanssa haastavammat topiikit englanniksi ja mun kaa ranskaksi. Ja sitten tytöt puhuu keskenään ranskaa, Fiona sekoilee muuten vaan ja Rosalie (=Fannin luokkakaveri siis) puhuu mulle ruotsia.

Canelé-leivonnaiset jokirannassa. 

Liikuntaa en ole jostain kumman syystä onnistunut harrastamaan tavoiteltua määrää, mutta onneksi täällä toimistollani on liikunnasta kiinnostuneita muitakin. Ollaan haeskeltu vähän lajeja ja uinti ainakin oli ihan kiva vaihtoehto. Joskin se saunan puute aina vaivaa... Torstain pyörälenkillä taasen meinattiin ajaa kilpikonnan päälle! Joku pölvästi oli ilmeisesti hylännyt sellaisen punakorvaskölpän metsän laitaan. Toki sain kuulla, että ne selviävät täällä talven yli. Ihmisillä joilla on "maison de ville" eli oma "kerrostalo" ja siihen kuuluva suljettu piha, kilpikonnat elelevät lähes omillaan.

Nyt jatkan liiketoimintasuunnitelman parissa. Tuntuu välillä, että alkaa fokusoitumaan oman bisneksen suunta ja välillä tuntuu siltä, että on aivan hukassa. Vieläkään en voi mitään kertoa, koska jatkan asioiden selvittelyä aietasolla ja pyrin selvittämään kaikki mahdolliset asiat ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Enkä sitten mennyt kokeilemaan viininpoimintaa, vaikka kovasti uhosinkin: Ensinnäkin sain kuulla kaverilta, joka on duunissa täysipäiväisesti viinitilalla, ettei kannata tällä pituudella mennä selkää rikkoon ja toisekseen palkkakin on SMIC eli minimi. Mutta poiminta on joka tapauksessa käynnissä. Tulevan sadon ennusteet ovat viinitilavierailun perusteella keskinkertaiset: Kevät oli vaikea, vaikka upea kesä auttoikin loppukiriin. Mutta kaukana vuosista 2009 ja 2010.

Täältä tähän. Hengissä ollaan ja mitään hätää ei ole. Ainiin, saatiin astiakorvaus vihdoinkin pudonneesta keittiön kaapista! 1065 euroa, kun vähennettiin omavastuu! Aika alkaa kilpailuttaan vakuutusyhtiöitä!

-n-

p.s. Isoiskämön kanssa voisi ottaa Skypet. Samoin Vaasan suuntaan. Mammalle lupaan soittaa vielä tänään.

Yritykselle nimi? Quel nom pour ma boîte?

Moro,

Nyt olisi tarve jättää Tmi Nico Vainio unholaan ja kehittää uusi nimi yritykselle. Näkisin sen olevan tässä tapauksessa ranskaa ja muutamiin ehdotuksiini pyydän teiltä kaikilta mielipiteitä. Tällaisissa keisseissä some onkin parhaimmillaan? Kaikissa nimiehdotuksissa on jotain, joka liittyy jollain tavoin meikäläiseen, mutta eivät kuitenkaan tarkoita mitään suomeksi. Lisäksi ne sopivat suomalaisenkin suuhun (?!?) ja jättävät kertomatta toimialaa. Mikä on sinun suosikkisi? Ja toki saa ehdottaakin jotain aivan muuta, kuin listalla olevia.

Quel nom pour ma boîte? Donnez votre avis s.v.p.?

--

Monbadon Oy

Mavie Oy

Maville Oy

Vie Nordique Oy

Bidule Oy

Libellule Oy

Mafille Oy

Vaskiri Oy

Sepavre Oy

Cpafacileatrouverunnompourlaboîte Oy

Ehdota jotain Oy

Vaikeepäättää Oy

Hermotmenee Oy

--

Kestihän sitä jo viikon... Aikaa ilman koululakkoja!

Ja näin täällä jälleen: Huomenna Fanni on haettava koulusta kotiin syömään. Lakon takia ei ruokaa ole tarjolla. Fionan koulussa taas turvaudutaan samasta syystä "hätäruokintaan": Composé de pâté, de cappelletti au tofu et épinards, de biscuits et de compote. Eli pastaa, tofua, keksejä ja hetelmäkompottia, kaikkea mitä voi ilman lämmittämistä tarjota, mutta tyttöä ei tarvitse noutaa kotiin. Fannin koulusta on ampiaisongelmakin loppu ja huomenna ei vanhemmat enää saa astua koulun portista sisään. Sinne saa vain jättää koululaisen ja toki tulla hakemaan iltapäivällä. Ekaluokkalaisten totuttelujakso on siis ohi ja koulutyö voi alkaa asettumaan normaalaihein uomiinsa.

Lakosta huolimatta on sanottava, että koulut ovat varsin hyvin toimivia yksiköitä ja olemme tyytyväisiä molempien uusiin opinahjoihin. Lisäksi ampiaisongelma hoidettiin varsin tehokkaasti ja lasten etu oli koko ajan etusijalla. Arvostettu pormestarimme, Alain Juppé savutti ampiaiset hengiltä viikonlopun aikana ja korkealla ollut pesä on tuhottu. 

Itse palasin Coolworking-nimiseen coworking-toimistoon ja täällä on oikeen viehättävä ympäristö ja ympärillä tuttuja ihmisiä HubRocketista. HubRocket on siis se toimistosta, mistä tein Nordic Telecomille sen markkinatutkimuksen viime keväänä. Nyt teen hommia liiketoimintasuunnitelman, markkinointimateriaalien ja muiden vastaavien selvitysten kanssa, ja tarkoitushan on aloittaa yritystoimintaa syksyn aikana. Vielä on kuitenkaan ole siinä pisteessä, että mitään voisi mistään ideastani kertoa. Mutta ihan pian kerron kyllä mitä tulossa on.

Syksyn tuntuakin on ilmassa: Lämpötila, kun laskee alle 25, niin alkaa tulla fiilis, että olisi kylmä. Tänään laitoin sateen takia villatakin teepaidan päälle, kun oli vain 22 astetta... ;)

Eilen tuli kastettua Sylvain ja pojat geokätköilyn salailun pariin ja tunnin reissusta tulikin kolmituntinen. Diskreetistä kätköilystä ei kyllä eilisellä porukalla voinut puhua, mutta hauskaa oli kuitenkin. Tehtiin seitsemän löytöä. Tulevana viikonloppuna musta tulee muutamamaksi päiväksi yh-isä, kun äiti matkustaa Roomaan tyttöjen tapaamiseen. Jännittää jo nyt, mutta eiköhän me pärjätä, jos ennakkovalmistelut on tehty ja vaatteet päätetty äireen toimesta. Viikonlopun tarjonnassa on vanhojen autojen tapahtuma ja Parc Majolan: Uusi puistolöytömme, josta löytyy köysiradallinen leikkipaikka, piisameita ja tippukiviluolasto.

Loppuun linkki Bordeaux'n kaupungin viestinnästä ja eri vaihtoehdoista koulujen tilanteesta lakon aikana: http://www.bordeaux.fr/p9690 Kiinnostuneille: Fionan koulu on Naujac ja Fannin A. Barraud.

Ja vielä tähdennän, että viestintä täällä pelaa erinomaisesti. Tekstarit kilahtavat meidän molempien puhelimiin, heti, kun jotain normaalista poikkeavaa tapahtuu. Eli osataan sitä muuallakin kuin vain Suomessa.

-n-

Lomat ja kelit jatkuvat

Ei tässä nyt oikeen ole aikaa päivitellä plokia, kun koululomat jatkuvat ja ohjelmaa pitää keksiä tytöille ja perheelle joka päiväksi. Päivät siten ovat joko rantapäiviä järvillä tahi merellä, tai sitten puistokierroksia piknikkien kera. Löydettiin eilen sattumalta vielä aivan uusi ja upea puisto. Tänään taas ei löydetty pyörillä sitä puistoa mitä haettiin...!

Vielä ollaan lähdössä "lomalle" Royaniin lautalla Soulacin kautta ja siihen joku hotelliyökin päälle, mutta se menee ensi viikolle. Koulut alkavat 3. päivä syyskuuta ja Fannihan astuu silloin ekaluokkaisena koulutielle. Eli nyt mennään eikä meinata ja sitten vasta alkavat työt, kirjaimellisesti kaikilla!

Kuvalinkkinä on muutamia otoksia ystäväperheen (Les Ioans) luona vietetystä upeasta viikosta Arcachonin lähellä, Moulleau'ssa. Se oli erittäin tapahtumarikas ja mielenkiintoinen viikko, joka jäi taatusti kaikkien mieleen erittäin positiivisella tavalla. Ja uusia ystäviäkin saatiin ihan Japanista saakka.

Merci encore pour une semaine merveilleuse:

https://picasaweb.google.com/101966644530606411468/UneSemaineMerveilleuseAMoulleau

-nv-

Vihdoinkin sadetta...

Jaahans, alkaa kuulumaan Suomesta sellaista tietoa, ettei täältä kuulu mitään. No, korjataan tilannetta ja laitetaan vähän vastauksia sekä yksityisesti, että julkisesti. Mitään suurempaa uutta ei loma-Ranskaan kuulu, paitsi, että hukkuneita on tähän mennessä kesää sellaiset reilut 450 henkeä ja lisää tuli Välimereltäkin viime viikonlodena yhdeltä rannalta 8. Ja tarkkana saa oikeasti olla aaltojen kanssa Atlantin rannallakin, sellaista on meno välillä podipoordaillessa ja tyttöjen kanssa ranta-aalloissa sekoillessa. Toki tyttöjen valvonta on tasolla, josta ei tingitä... Mutta "yksinhän" meikä siellä aalloilla killuu sitten laudan kanssa...

Säähän on noin yleisesti ollut todella kuumaa, mutta viime yö meni jo sellaisessa viileässä 27 asteen peruslämmössä sisällä ja ulkona. Tulvaakin vähän oli, kun kellariin juoksi vettä muutaman sentin verran viime viikonlodena. Toisaalta vettä tuli kyllä taivaalta siihen malliin, että olisi kyllä Spydärillakin tulvinut. Mutta täällä ongelma on kuivuminen: Olen ilmoittanut kaikille naapureille, notteivät sulje kellarinovea, että saadaan edes jotenkin ilma kiertämään ja vesi haihtumaan. Omasta kellaritilastamme ei muutamaa pahvilaatikkoa pahempaa päässyt tuhoutumaan, mutta vieläkin kellarin ilma on aika raskasta. Ja, kun ilma on jo valmiiksi vallan kosteata, niin ei se luo kuivumiselle kunnon edellytyksiä.

Kovalevy hajosi Mac Prosta ja jouduin palauttamaan kaikki tiedostot varmuuskopioilta. Käytän edelleen RAIDia ja siinä vielä härskisti koko levypintaa eli kaksi levyä antaa tuplatilan. Peilaaamalla saisi tietysti paremman turvan, mutta nyt kun tilanne on jo siinä pisteessä, että tilankäyttö ylittää sen 500 kikaa, niin paluuta ei ole ilman uusia kovalevyjä. No, en jaksanut ostaa uusia, vaan tein vastaavan RAIDauksen tilalle ja palautin kaiken ulkoiselta asemalta. Eikä muuten Time Machinen palautus mennyt loppuun läpi, vaan aiheutti saman virhetilan, jolloin ei enää käyttis käynnistynyt (ja silti eka kovalevy on SMARTinkin mukaan rikki!): Jouduin siten palauttaan kaikki tiedostot varmuuskopioilta kansiotasolla (ilman yhdenkään viteon tai kuvan häviämistä!). Mutta ottakaa tästä nyt opiksi vain nämä: Käyttäkää RAIDia peilaten ja silti Time Machinea ulkoiselle asemalle! Muuten voi hukka periä ne aivan ihanat viteot ja lasten kuvat. Tarkistakaa myös aika ajoin, että ulkoinen asema toimii! Ja itseasiassa peruskovalevyn hajoaminen on ei ole paha paikka, mutta RAIDatun on. Varsinkin, jos käytät useampaa levyä kasvattamaan tilaa. Sieltä palautus onnistuu vain paikoin. Peilatun levyn pahin ongelma taas on se, että et huomaa ekan levyn hajoamista. Sitten perään hajoaa toinenkin ja silloin alkaa Linux-mountillakin olemaan vaikeuksia löytää ehjiä tiedostoja palautukselle.

Uusia rantoja ollaan pongailtu aika tiheään tahtiin ja myös järvet ollaan otettu mukaan kuvioihin. Järvissä on nimittäin niin paljon hyviä puolia: Ei aaltoja, ei suolaa, ei meduusoita, ei meduusoiden ikävempiä sukulaisia, ei kontrollia joka asiasta, ei ihmisiä tuhottomasti, ei kauheeta kävelyä eikä muutenkaan sellaista meren jännitystä nousuvetineen ja muine vaaroineen. Ja saakuran lämmintä vettä ja vielä hiekkapohja ja tuultakin mukavasti: Lac Hourtin on paikan nimi ja on Ranulandin suurin järvi. Sanoisin, ettei yhtä mukavaa järveä montaa löydy Suomesta. Ei nimittäin mitään vikaa: Ei mutaa, ei ihmisiä, voi purjehtia ja muutenkin täydellinen. Mutta podypoordata ei muuten voi... Muita uusi rantoja on Le Porge, josta muutama iltarantaotoskin... Illalla muuten on ihan kiva mennä rantaan, ihmisiä on vähemmän ja ei ole niin kuuma. Rannat, aurinko ja tunnelma eivät täällä eroa reikasta tai epsanjasta mitenkään, paitsi ettei meri ole Väli ja surffatakin VOI. Miksei ihmeessä suomalaisia näy täällä?

Porgen rantaa ilta-auringossa ja meitin kätsä teltta...

Viimeisenä uutena juttuna mainitsen Bordeaux-pyörän ja uuden 35-kilon lastenistuimen Fannille: Haettiin Bordeaux'n kaupungin ilmaiseksi (=lainaksi) asukkailleen tarjoama pyörä ja siihen maksullinen tarakka ja vaihdettiin lastenistuin siihen. Fannille hankittiin hollantilainen istuin Miian Bilteman Yosemiteen ja nyt liikuu koko perhe kätevästi. Se vaunu osoittaitui liian hankalaksi, mutta pidetään se vielä vaunukäytössä ennen myyntiä. Nyt enää ainut ongelma on Fionan pää: Hää nukahtaa alta aikayksikön ja sitten pää roikkuu joko vasemmalla tai oikealla, mutta todella härskin näköisesti... Suosittelen muuten Fannin lastenistuinta kaikille, jotka haluavat kuljettaa muitankin kuin taaperoikäisiä: Kulkee kouluikäinenkin turvallisesti takana ja hintakin oli kohtuullinen 60 euroa. Voin jopa toimittaa tarvittaessa. Kuvaa ei tule tähän päivitykseen, mutta myöhemmin.

--

Kosteusvauriot ovat Ranulandiassa huomattavasti Suomea yleisempiä ja useimmiten vuokralaisen ei niistä kannata ilmoittaakaan. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, vaan odotetaan joko pahempaa tai seuraavaa kertaa. Mutta pumppuautoja oli kyllä alkuviikosta aika paljon liikkeellä... Meilläkin vuotokohdan paikallistin kellarin rappusten puoliväliiin ja siinä seinässä olevaan sellaiseen kolmen sentin reikään!

Motoristit eivät vilkuta, vaan jalattavat

Sen verran heitän tekstiä kehiin erona Suomeen ja Ranulandiaan, että saa jotain juttua aikaiseksi:

Nimittäin, Ranskassa mopoilijat eli motoristit eivät käytä vilkkua vaan jalkaa! Jalalla osoitetaan ohittaminen ja muut vastaavat manööverit. Sen lisäksi en ole nähnyt yhtään paikallista motaria huomioliiveissä. Ainoastaan saksalaiset näyttävät käyttävän niitä, ja toki suomalaiset, mutta eiväthän ne sentään tänne eksy.

Avoauton hyvä puoli on muuten se, että ollaan aika lähellä motareita. Kuullaan heti, jos joku on vieressä ja tuuli tuivertaa samaan tyyliin: Tytöillä on nykyään erityiset autohatut, joissa on kiristettävä nyöri leuan alle. Pysyy hatut päässä ja sitten voi vaan nukkua. Näyttää risteyksessä hullulta, kun kaksi tyttöä vetää sikeitä päät hulluissa asennoissa samaan aikaan, kun isi ja äiti luukuttaa MFM:ltä parhaita ranuhittejä! Jotenkin avoautolla ajaminen tuntuu muutenkin sellaiselta, että ei ihan ujoimman kannata tulla kyytiin. Avo-Mini, jossa takaistuimilla kaksi vaaleata tyttöä, hatut päässä munakuppi-istuimissaan herättää hämmentävästi huomiota, kun ajelee hiljakseen rantabulevardeja. Eikä isin punainen pää tietysti erotu ollenkaan... Oikeastaan ainoastaan Miia näyttää kuuluvaan kuvaan, koska hää on sen verran ruskettunut muihin verrattuna!

Mutta lämmintä on, joten nyt nautitaan. Sisällä kuitenkin alkaa olemaan liian kuuma, eli tänään kauppaan katsastamaan tuulettimia. Nukutaan jo kolmatta yötä olohuoneessa perhepedissä, kuten tehtiin Kolsarin kellarikerroksessakin aikoinaan... Toisaalta Suomen helteet kesti kaksi päivää, täällä saattaa mennä pari kuukautta tässä 30-asteen peruslämmössä: Lämpötila ei laske yöksi, kuin muutaman asteen! Se on sitä isoiskämön kuuluisaa linnunmaitoa, mitä saa terassillakin illalla nauttia. Mutta se on kyllä parasta. Luultavasti juuri iltalämpö on se, miksi suomalaiset painavat etelään, vaikka kesä se on Suomessakin.

-nv-

Kuvia Tourin varrelta

On se melkoinen urheilutapahtuma tuo Ranskan ympäriajo: Ensin ajetaan hulluna mestoille, sitten etsitään paikka teltalle ja evästykselle. Sitten alkaa odotus. Ensin odotellaan ihan mitä vaan, esim. jotain turva-autoa ja niillekin voi jo vähän hurrata. Sitten muutama poliisiauto ja sitten ehkä muutama poliisimopokin. Sen jälkeen saattaa alkaa jo tapahtuakin jotain, kun karavaani kaikkine mainoställinkeineen ajaa ohi. Aikaa on tähän mennessä kulunut jo useita tunteja ja tekemistä kannattaa olla ainakin lapsille ja iseille mukana (Oma valintani oli Metro 2033, loistava skifikokemus). Karavaanista ne sitten heittelevät tavaraa, jota tietysti ihmiset keräävät aivan sekopäisinä. No, saatin mekin jotain karkkeja ja jokin Bicin ihmeellinen kortsunsäilytyskotelo. Me ei saatu niitä kortsuja, joskin viereisen perheen lapset saivat ja avasivatkin hetimiten... Ihmettely oli kova, kun lapset kysyivät isoisältään, että mikä tämä on ja mitä tällä tehdään? Perheen isoisä nappasi avatun kortongin hämillään taskuun ja myhäili itsekseen jotain. Lapsille kertoi jotain ympäripyöreätä ja meikä hymyili vieressä...

Mitä tulee itse pyöräilijöihin, niin vauhti on kova ja ei siinä montaa sekuntia ole aikaa huutaa ja taputtaa. Mutta tunnelma on erinomainen, eikä koko hommassa näe yhtään "suurajokunnossa" olevaa katsojaa, vaikka olutta ja viiniä reitin varren piknik-pöydissä kuluukin. Mutta paras paikka katsoa Touria on silti oma sohva ja kannettava vielä sohvan reunalle. Yksi selostus telkusta ja mausteeksi vielä multikamera reitin varrelta kannettavan ruudulle. Mitään ei mene ohi ja tunnelmaan pääsee automaattisesti. Ei oo niin kuumakaan...

Lisäksi ajeltiin takaisin vuoristopätkän (Col d'Aspin, 1489m) yli ja oli kyllä paikka paikoin todella kapea tie ja reunalla sellainen mukava pudotus. Ei kaiteita tietenkään. Ekan kerran jännitti ratissa oikeesti, toki ihan vaan vähän...

Pyreneet olivat ehdottomasti positiivinen yllätys. Suositan automatkaajille lämpimästi.

Loput kuvat Picasassa: https://plus.google.com/photos/101966644530606411468/albums/5898188892330881841


p.s. Huomatkaa aivan ihana Blanc de Nilin huivi...! Toimii myös hellehuivina. Huivi on ehkä jopa saanut pyhän jysäyksen, onhan se Lourdesista.

Tytöt huomenna kesälomalle!

Kauheeta, kun plokin päivittämättömyys alkaa tuntumaan jokapäiväisissä ajatuksissa ja asioita on aivan kauheasti kirjoitettavaksi. Mutta, kun sitten koneelle tulee niin ei sitten helposti kaikkea saakaan näytölle. Mutta lähdetään liikkeelle ja katsotaan mitä tulee. Ensin lista tapahtumista ja sitten vasta juttua niistä syvemmin. Ehkä saan jutut pysymään paremmin kasassa näin:

* Vierailijakausi päättynyt
* Tyttöjen kesäloma alkaa perjantaina
* Tour de France on startannut Korsikalta
* Koulun juhlat pidetty
* Rehtorin iPhone varastettu, mustalaisten häätö ja ruoka-avustukset
* Auton renkaiden säätö ja moottorin äänet
* Liikematka Lilleen
* Omat suunnitelmat kesälle

Kaikki kalenteriin kevätpuolelle fiksatut vierailut ovat nyt takapäin ja haikealta tuntuu. Niemisten jälkeen oli vielä kivat fiilikset, kun tiesi että vielä yksi porukka tulossa ja lomafiiliksiin pääsy on helppoa. Valjusten perhe saapui muutamana päivä Niemisten jälkeen ja mukavasti menikin siten koko kesäkuu: Lomatunnelmat tarttuvat, ja kun ei varsinaisesti ole duunissa, niin ei sitä oikeen osaa antaa vieraiden olla omissakaan oloissa. Siinä mielessä kevät olisi ehdottomasti ollut aikaa, jolloin olisi toivonut ehkä enemmänkin vierailijoita. Mutta eipä se syksykään huonoa aikaa ole, mutta toki meikäläisen mahdolliset muutokset arkeen vääjäämättä vaikuttavat vierailuohjelmien laadintaan. Meille uusia kohteita tuli vierailujaksolla muutamia ja niistä voidaan St. Emilion kyllä nostaa parhaimmiksi: Se on paikka, josta puhutaan ehkä eniten viinialueista ja se lunastaa paikkansa aivan upealla sijainnillaan ja toimivalla infralla. Lisäksi näköalabussi avokattoineen oli kyllä ehdoton hinta/laatu-suhteen löytö. Ei Ministä olisi ilman kattoakaan nähnyt samoja juttuja, saatikka, että olisi kuullut samat jutut. On muuten aidat, muurit ja kasvit aika korkeita teiden varsilla, varmaan justiinsa siksi, että turistit ottaisivat sen korkeamman bussin. Viinitilojen kiertelyyn sen sijaan olisi pitänyt perehtyä paremmin ja ei se turistitoimiston neuvokaan oikein kohdalle osunut. Mutta, jos menette St. Emilioniin ilman meitiä, niin kysykää neljän kartonon päivystyksestä turistitoimistosta, niin saatatte saada listan sen päivän aukiolevista tiloista...

Sakujen sukellusvenetukikohdassa käytiin sekä
Jallun, että Jaakon kanssa. Upea paikka täynnä
käsinkosketeltavaa historiaa.

Niemisten kanssa vietittiin yksi yö puistossa. Upea,
ikimuistoinen yö ja varmasti jäi lastenkin mieleen.

Sukellusveneentorjuja Aquitaine oli hieno alus.
Puolen tunnin odotus kannatti myös Jasperin ja
Fannin mielestä.

Blayen linnake ja esturaarin käsittämätön koko
Valjusten kanssa. Hieno reissu, mutta lupaamani
leikkipuisto on vieläkin kateissa.

Atelier de pâte à modeler dans notre terrasse. 

St. Émilionin kylä "terassilta".

Huomenna perjantaina se sitten alkaa täälläkin, kauan odotettu kesäloma! Tai no, eihän siitä kevätlomastakaan vielä aikaa paljoa ole, mutta nyt tosiaan siirrytään kevätlaitumille ja sanotaan Anatole Francen ihastuttavalle henkilökunnalle kiitos ja näkemiin. Tytöt palaavat kouluun sitten syyskuussa, 3. päivä ja menevät eri kouluihin. Fannihan astuu suomalaista ekaluokkaa vastaavalle asteelle.

#TDF on hästäki twitterin seuraajille ja sellaisille, jotka ovat kiinnostuneita 100-vuotisjuhliaan viettävästä Ranskan ympäriajosta. Se alkoi männä viikolla Korsikalta, tuolta sekopoltsien saarelta ja jatkuu nyt rantaa seuraten kohti Pyreneitä. Sinne mekin viikonlopuksi suuntaamme ja tällä kertaa yrityksessä on ajaa Mini ykköskategorian nousupätkälle ja viettää päivä sitten siellä eväiden ja helleteltan kanssa. Nousupätkällä ei ollakaan ikinä oltu ja odotan innolla sitä, että letka ei mene kahdessa sekunnissa ohi, vaan äijät äheltävät ihan tosissaan hitaasti nousten. TdF:n nousukategoriathan tulevat historiasta ja aika hauskasti seuraavalla tavalla: Vanhalla rättisitikalla ajetaan nousu ylös ja sillä vaihteella, millä päästiin ylös, annettiin kategoria. Tosin en kyllä usko, että ykköselläkään pääsisi nykyisiä nousuja 2CV:lla, mutta ainakin tarina on hauska. Suoraan en löydä asiasta kyllä suomalaisilta sivuilta vahvistuskaan, mutta mennään hauskalla tarinalla. Meidät löytää sitten kutakuinkin tuolta Ancizanin noususta: http://www.letour.fr/le-tour/2013/fr/etape-9.html

Koulun päättäjäisjuhlat eli ns. Kermesse pidettiin viime viikon perjantaina ja sinne veimme myös Valjukset. Tytöt tanssivat molemmat omissa koreograafisissa ohjelmissaan ja uskomattoman pitkien ohjelmien jälkeen ilta jatkui erilaisten ongintojen ja arvontojen siivittäminä. Ruokaa ja juomaakin oli tarjolla, joskin logistiikka puolen ongelmat johtivat niin rajuihin jonoihin, etten saanut edes yhtä olutta haettua olutkoneelta. Koska kyllähän koulun päättäjäisjuhlissa pitää olutkone olla, ainakin Ranskassa. Eikä ollut anniskelulupaa, myyntilupaa tai muita tunnelmaa pilaavia juttuja. Ainiin, eikä kukaan vanhemmista muuten ollut humalassakaan!

Kermesse: La directrisse korjaa Fionan asua
juuri ennen esityksen alkua.

Kermesse: Fanni afrikkailaisen tannssin pyörteissä.

Koulun suhteen olen äärimmäisen onnellinen siitä, että tytöt vaihtavat koulua. Koulun suhteen olen äärimmäisen surullinen siitä, että sydämmmellinen henkilökunta ei voi tehdä samaa: Romanian tai bulgarian mustalaiset ovat "vallanneet" koulun siinä mielessä, että aika iso lapsista joka luokalla on mustalaisia. Ja muutama viikko sitten heidät karkoitettiin asujaimistoistaan ja alkoi suuri auttamiskamppanja koululla: Ensin pyydettiin vanhempia tuomaan elintarvikkeita ja hygieniatarvikkeita ja niistä ko. perheet sitten ovat näkyvästi valkanneet parhaat päältä ja jättäneet "huonot" tavarat laatiikkoon. No, auttaminen on tärkeää ja mekin olemme oman kortemme kekoon kantaneet. Tuntuikin vähän aikaa siltä, että ehkä kyseessä on vain todelliseen tarpeeseen tuleva apu ja ihmiset oikeasti pulassa ja niin edespäin. Todellisuus kuitenkin paljastui tänään kouluun mennessä: Koulun juhlista oli ennennäkemättömällä tavalla varastettu palkintoja, jotka olivat pöydillä. Koulun juhlista oli lisäksi  varastettu yksi kamera ja rahaa. Lisäksi kuluvalla viikolla oli viety rehtorin iPhone sekä oppilaiden eläintarharahat, jotka tulevat suoraan vanhempien kukkaroista! Siis juuri niiden vanhempien, jotka olivat päättäneet maksaa myös 3 euron kulut niiden vanhempian osalta jotka eivät siihen "pysty"! Ja ranskalaiseen kouluun ei oikeasti pääse kuin vanhemmat/hoitajat, joten tilanne on aika selkeä: Auttamisen kiitos on varastaminen! Eikä varmasti kaikki ne mustalaisperheet ole vastuussa yhdestä varkaasta omassa ryhmässään, mutta tämä yksikin varas kuuluu niin lähelle lastaan, että on oikeutettu tuomaan tai hakemaan lapsensa. Muuten ei kouluun pääse! Eikä sinne pääse päivällä millään ilman, että joku tulee oven avaamaan. Eipä juuri lisää luottamusta mustalaisia kohtaan tämä episodi ja voitte vain kuvitella koulun ilmapiiriä tänään... Ja erityisesti niitä suomalaisia sossutätejä muistuttavia, vilpittömiä auttajia joille auttaminen on se juttu, (ei tilanteen lukeminen) jotka ovat olleet mukana järjestämässä mielenosoituksia ja tukipiknikkejä. Kiitos on avusta on nyt esitetty ja ilmapiiri komeasti myrkytetty viimeisellä viikolla!

Auton takarenkaat käytiin tänään tasapainottamassa ja maksoi 6 euroa per rengas. Mitähän lienee Suomessa? Katsotaan häviääkö ratin tärinä joka vaivaa 120-130 välillä, vaikka harvoin noin kovaa ajankaan... Nimittäin katto auki voi ajaa korkeintaan noin 85 km/h, muuten lähtee multakin hiukset päästä! Samalla tarkistutin turhaan pakoputken, mutta Mini pitää sellaista pörisevää ääntä, joka vähän niinkuin kuuluu asiaan... Antaa urheilullisimman ilmeen.

Lillessä käytiin maanantaina ja olipahan Bordeaux'seen verrattuna aika synkkä mesta kauniista keskustasta huolimatta. Matkan tarkoitus oli kartoitus, eikä siitä tässä vaiheessa mitään tarkempaa. Itse kartoitus oli kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoinen ja hyödyllinen, lisäksi opettavainenkin: En nimittäin missään laadukkassa ranskalaisessa ravintolassa olisi ikinä odottanut kohtaavani nuorta tarjoilijatyttöä, joka ei osannut oikeasti avata viinipulloa sellaisella perinteisellä vipuvarsiavaajalla! Isäntämme joutui oikeasti neuvomaan miten pullo sillä avataan, koska hää oli jo menossa hakemaan hovimestarilta apua! Käsittämätöntä, mutta onneksi kalaruoat olivat maittavia ja viini hienosti valittu.

Kesän suhteen vapaudumme koulun ikeestä huomenna ja sitten alkaakin iltavalvonnat ja saakuran pitkät aamu-unet. Vedetään isoiskämön malliin eli koitetaan saada viikossa tyttöjen rytmit siihen, että aamuisin koko perhe vetää sikeitä ainakin kymppiin. Paitsi rantapäivisin pitää laittaa kello herättään, että ehditään ennen ranuja rannalle. Rantapäivien lisäksi tytöt menevät viikoksi veneenrakennuskurssille Maison des Enfants'iin ja sitten vieraillaan erinäisilla "mökeillä" ja muissa paikoissa mihin ranskalaiset ystävämme ovat meitin kutsuneet. 14. heinäkuuta on vielä arvoitus, mutta toivottavasti saamme kutsun jonnekin/jollekin senkin suhteen...

Muitakin juttuja mulla oli, mutta mennään näillä nyt... Seuraavaan kertaan jäävät mm.

* Syksyn suunnitelmat
* Elämäni hassuin työhaastattelu
* 14. heinäkuuta
* Omat projektit
* Parhaat rannat bodyboardaukseen
* Parkkikortin hankinta Mairie'sta
* TdF:n raportti

-nv-


--

lisäys 5.7.2013 kello 9h40

Yksi ohjaajista oli sitä mieltä eilen, että eihän se nyt voi olla yksikään oppilaista? Toivon todella, että niin pahaan tilanteeseen ei sentään olla jouduttu. Mutta henkilökunta joutuu miettimään myös sitä vaihtoehtoa. Ja tilanteesta on muuten tehty poliisiasia. Hyvä niin.

Fiona puhui tänään koulussa ekaa kertaa!

Tänään oli päivä, jolloin Fiona aloitti puhumaan ranskaa koulussa!

Tähän saakka hää on pysytellyt täysin puhumattomana luokassaan ja käyttänyt ranskaa omatoimisesti vain vapaa-ajallaan. Hää on kyllä rehtorinkin mukaan täysin perillä, mitä on pyydetty tai mistä on ollut muiden puheessa kyse. Lisäksi Fionan reagointi on aina ollut tilanteeseen nähden oikeata, joten ymmärryksen puutteesta ei ole ollut kyse. Mutta ei ole ollut neljään kuukauteen mitään sanomista...

Mutta tänään hää aloitti myös itse tuottamaan puhetta ja oli vieläpä käyttänyt useita lauseita kertoakseen jotain. Olen toki kuullut vastaavista tilanteista aiemmin: Lapsi pysyy pitkään hiljaa ja valmistautuu omin keinoin aloittamaan puhumisen. Pahimmillaan vanhemmat joutuvat vakuuttelemaan, että kyllä tyttö puhuu ihan normaalista ja, ettei kuraattorin väliintuloa todellakaan tarvita. Me ei tähän kuitenkaan jouduttu, eikä me varsinaisesti oltu koko aiheesta edes huolissamme. Mutta toki tilanne on kuitenkin ikimuistoinen ja jää varmasti anekdootiksi lapsen kielen kehityksestä omiin kokemuksiimme perustuen. Toki hän ei lähtenyt nollasta, vaan CDC ja Agathe ovat olleet pohjatyön tekemisessä erittäin tärkeässä roolissa.

Nyt jäämme seuraamaan tilannetta mielenkiinnolla. Koulua on jäljellä vielä heinäkuun 5. päivään saakka, joten taitoja ehtii hioa vielä hyvän tovin ennen kesäloman alkua. Todisteena eilisiltainen viteo vielä tuosta vapaa-ajan haastelusta...

Tapahtumia riittää, kesä kateissa...

Taas on aikaa kulunut viimeisestä päivityksestä, mutta niin kiirus on ollut ettei edes partaa ole ehtinyt raakata. Nyt on kuitenkin lomalaisen näköinen mies taas ihmisen näköinen, ainakin jos asiaa mitataan parran ja hiusten siistimisellä. Ja koneen ääreenkin vääntäydyin, kun kotona on rauhallista Miian ja tyttöjen ollessa tapaamassa yhtä paikallista, suomalais-ranskalaista perhettä Bouscatin puolella ja ulkona taas vaihtelun vuoksi tulee vettä. Vaihtelu tarkoittaa sitä, että puolen tunnin välein uusi saderintama pyyhkäisee tästä ylitse... Ja tätä on nyt jatkunut kolmatta päivää.

Fanni puussa Pouliguenissa,
Bretagnessa.

Eikä tässä oikeasti mitään kiirettä ole ollut, mutta sain viime viikolla kuulla työni jatkosta ja sen suhteen on pitänyt tehdä vähän ajatustyötä. Minähän olen viime kuukaudet työstänyt markkinakartoitusta yhdelle suomalaiselle firmalle ja kartoituksen nyt päätyttyä ei ole jatkoa luvassa. Tilanne ei johdu kartoituksen tuloksista tai meikäläisestä, vaan täysin muista, normaaleista yritysmaailman realiteeteista.

Nyt on siis aika miettiä uudemman kerran, että mitä kesän jälkeen keksisi itselleen tekemistä. Luultavasti pitää laittaa muutama työhakemus kehiin, mutta ehkä jonkin oman jutun toteuttaminen olisi kuitenkin mielenkiintoisempaa, ideoita ainakin on hihassa ja muutama juttukin jo selvittelyasteella... Itse kesähän on täällä täysin kateissa ja webosfäärin antamien tietojen mukaan se ei ole Keski-Eurooppaa lähelläkään. Sehän on Suomessa ilmeisesti, vai olenko ymmärtänyt väärin? Tässä ei oikeen nyt enää liioitellakaan, sillä Bretagnesta viime viikolla palattuamme oli pakko laittaa patterit takaisin päälle, kun alkoi olla makkareissa niin turkasen kylmä. Kyllä me tietysti muutaman viikon pärjäämme vilposemmassakin kelissä, mutta ikävä juttu suomalaisille vieraille, jotka mahdollisesti laskeutuvat lämmöstä vilpoisuuteen. (Bretagnessa merivesi muuten oli 13 astetta!). Ensi viikollahan on luvassa Voivalan väki, siis Miian sisko perheineen. Tervetuloa lämpimästi, luvassa härskejä juttuna ainakin, niistä Miian sisko on tunnettu. Ja toivotaan, että naiset pääsisivät ainakin kerran autoajelulle ilman kattoa!

Beneteaun yksityyppiveneet, jotka suunniteltu
tätä kisaa varten.

Mitä tulee otsikkoon, niin tapahtumia täällä ainakin riittää. Parhaillaan joen ranta on täynnä purkkareita ja muuta oheistapahtumaa, kun on menossa Fête le Fleuve eli Virtain juhla. Se tarkoittaa samalla myös, että kuuluisa yksinpurjehdustapahtuma, Solitaire de Figaro starttaa viikonloppuna muhkeiden pileiden saattelemina ja ilotulitusten saattelemina. Lisäksi kiinnittyneenä on monien tuntema meksikolainen koululaiva, S/S Cuauhtemoc. Tässä vielä tapahtuman sivulle, josta saa hyvän käsityksen joenrannan tapahtumista: http://www.bordeauxfetelefleuve.com/fr/programme/animations/escalecuau.html Joskin itseäni kiinnostaa enemmän tuo Flamant, mutta molemmissa on vierailtava. Lisäksi männä viikolla oli Bordeaux'n kansainväliset messut ja kyllä oli messuilla kokoa ja näköä, joskin tyttöjen kanssa päästiin lähinnä sinne pomppulinnapuistoon. Messuille pääsi muuten ulkomaalaiset ilmaiseksi, kunhan näytti passia. Aika erikoista, Helsingissä vastaava nostaisi kyllä tasa-arvokeskustelun! Eikä siinä vielä kaikki, Jardin Public oli lauantaina pelitapahtuman pitopaikkana: Hienoja variaatioita suomalaisesta fortunasta oli kokeiltavissa muiden lautapelien rinnalla!

BDX'n Suomi-Saksa-Ranska-seuran tyttöjä ja naisia... 

Muita tapahtumia ovat Roland-Garros Pariisissa ja tätä kirjoittaessa odottelen ottelun alkamista television välityksellä: Pääkentällä Ranskan tunnetuin Kinder-patukoiden mainostaja eli Willfried Tsonga saa vastaansa Topi Sukarin oman pojan eli Niemisen Jarkon. Ranskan avoimet ovat täällä Tourin kanssa käsittämättömän kovassa suosiossa ja saa medianäkyvyyttä todella paljon. Eikä Solitairen seuraaminen jääne Vendée Globesta paljoakaan jälkeen. Montpellierissa on tänään kuitenkin tarjolla jotain vielä suurempaa medialle, nimittäin ensimmäinen homoavioliittoon vihkiminen satojen poliisien turvaamina! Hieno juttu! Mutta kaikki lain vastustajat eivät suinkaan vielä ole laskeneet banderollejaan, joten aika jännä nähdä miten hommassa käy ja missä kohtaa homma riistäytyy käsistä. Toivottavasti itse vihkitilaisuus ei kuitenkaan mene pilalle pölvästien takia.

Fiona ei ihan ollut "bien à l'aise", mutta loppuun päästiin...

Isosisko taas hoita homman kotiin rutiinilla.

Iltapäivästä ollaan menossa taas palelemaan ja testaamaan ensimmäistä kertaa yhtä BDX'n julkista uimahallia. Palelemaan siksi, että saunan puuttuminen tekee uimapaikoista todella vilpoisen tuntuisia. Ja onhan siinä vielä muutama muukin erikoisuus, mistä Miia jo kirjoittikin plokissaan: http://blogit.kaksplus.fi/cafe-de-maman/  Suihkussa käydään uimapuku päällä yhteisissä tiloissa, eikä yhtään ihmistä näe alasti missään vaiheessa! Ja jos sauna olisikin, niin sinne on ikärajana jo meille kylpylöistä tuttu 18 vuotta! Jonzacin kylpylään ollaan menossa käyttämään meidän umpeutuvat krupon-liput ensi viikolla, tämä lähinnä tropiikinlämpiminä terveisinä Nummeloille: Kokeillaan miltä sinne tuntuu mennä minillä ja toivotaan saunojen olevan auki ainakin aikuisille.

Auto alla, pään päällä ei mitään...

Homma klaarissa auton suhteen: Myyjä tuli paikalle, katsastuksesta meni odotusten mukaisesti läpi ja sain vakuutuksenkin hintaan 60 euroa per kuu. Autolla on oma, turvallinen paikka 200 metrin päässä ja kiesi tuntuu yhtä hyvältä kuin koeajossa. Katto on kiva avata, kunhan sää vaan suosii. Mutta lippis/aurinkolasit pitää sitten kyllä olla autossa vakiovarusteena. Ja Fionalle pitää pyrkiä selventämään, että mitään ei voi nakata autosta ulos.

Ja, pyörä ja potkulauta EIVÄT ole häviämässä liikennevälineinä mihinkään! Mutta tietyt asiat kyllä muuttuvat: Hevospullille mennään autolla, samoin muihin ostoskeskuksiin ja tietysti sitten sinne tärkeimpään eli Atlantin rannalle. Mutta tämän iltainen koekierroskin sen taas osoitti, keskustassa ei todella autoa tarvita! Ja toisaalta taas Rocaden (BDX:n kehätie) ylittäminen julkisilla on hämmentävän vaikeata ja onnistuu vain muutamaan rantakohteeseen (Lacanau, Cap Ferret, Arcachon).

Muutama tieto autosta, kun siitä kuitenkin osa on kiinnostuneita:

Mini Cooper Cabriolet
Vuosimalli: 2008
Ajettu: 31.000km
Hinta: 14.900 eur
Varustelutaso: Sidewalk
Kulutus: 8,5 l
Bensamotti: 1,6
Hepoja: 110
Laatikko: Manuaali (5 eteen)
Paikkoja: Neljälle
Tavaratilan vetoisuus: 2 x 12 pulloa (0,25 l) Kronenbourgia + sipsipussi päälle
Kunto: Erittäin siisti, ollaan toinen omistajaperhe

p.s. Rekisteröinti pitää täällä tehdä 30 päivän kuluessa ostosta, mutta kuten aiemmista teksteistäni tiedätte, ei rekisterinumero enää muutu. Enkä aio vaihtaa auton departementtiakaan 33:ksi, sillä 64 (=tarra) antaa edes jotain anteeksi, kun täällä mokailee liikenteessä...

Ultimaten rantaturnaus

Tulevana viikonlodena meikäläisen voi pongata St. Nazairen edustalla pelaamassa Ultimaten rantaturnausta. En ole aiemmin osallistunut kuin kenttä- ja sisäturnauksiin, joten onkin jo aika kokeilla rannalla pelaamista. Eronahan näyttää ohjelman perusteella olevan sekä rento meininki yleensä, että pelaaminen ilman kenkiä hiekassa viiden pelaajan voimin. Sen verran olen kokeillut rantameininkiä, että kyllähän sitä syöksyy ja heittelee, mutta juokseminen onkin sitten aika rankkaa. Ja huomioikaa turnauksen pituus: Se jatkuu peijooni maanantaihin saakka, täällä kun on silloin taas kerran vapaapäivä.  Joku jeesuspäivähän tuo lienee, pentekote. Jännä sinänsä, että täällä noita vapaapäiviä on noin paljon uskonnollisin perustein, vaikka valtio ja uskonto on kokonaan erotettu toisistaan. Mutta hyvä mulle, tulossa mielenkiintoinen turnaus. Rankempi juttu Miialle, kun joutuu jäämään tyttöjen kanssa tänne. Varsinkin, jos en tänään onnistu saamaan vakuutusta autolle järkihintaan.

Tänään se auto kuitenkin tulee, ainakin seisomaan parkkipaikalle... Voihan sitä ainakin käydä tutkimassa tekniikkaa ja katselemassa katon liukumista pois ja päälle.

Tässä turnausohjelma vielä oikeen engelsmannien kielellä. Ultimatehan on laji, jonka piirissä pärjää Ranskassakin ilman ranskaa. Suurin osa pelaajista omaa yliopistotaustan ja viikonlopun turnauskin on luultavasti varsin kansainvälinen. Mutta ainoana suomalaisena saanen kuitenkin taas kerran olla.

Hi Beach lover,
The beach is getting closer and closer so we have lot of infos on this email :

Accommodation : 
- For the teams staying at the camp site, you can go directly to the camping "Le Clein" (22 rue de Kerdun), and ask for the "Frisbee zone".
- For the teams staying on the apartments, please tell us if you expect to arrive after 22H00. You'll meet our accommodation staff on the beach at the welcome party. They'll give you the keys and bring you your apartments. .Don't forget to bring sheets or sleeping bags.

 - Breakfast at the beach :
    - The breakfast is included for the campers.
    - For the others, you can choose to have the breakfast at the beach too. Cost : 5€/day per person. You'll be able to buy it on the beach, but be kind to inform us before so we can manage the quantity's.

ECO TOURNAMENT
    Like last years, we try to be as green as possible. That means :
      - For breakfast, bring your picnic set.
        - on the fields, bring your bottles. You'll be able to refill them at each score-table.
        - on the beach, we'll have different bins for sorting rubbish.
        - we have a green field :-)

map :

http://g.co/maps/3qvfh

Dive contest :
Yes, the dive contest is back !!! Sign-up Saturday morning, there is a limited number of spots.Teams of 2 players (not have to be from the same ultimate team).

aquatic leisure centre

Saturday, we'll bring you to an aquatic leisure centre, sobring your swimming-suits,speedos & co. Shorts not allowed, sand not allowed.

Sunday night Party

Dinner & Party will be held on an undisclosed location. Party theme : what (super) Hero are you ?

Schedule

Wednesday :

14H : Kids YesButNau. Mini Tournament with school teams.

Friday : 
The welcome Party & BBQ starts at 20h00 on beach

21H30 : Tirage au sort des poules. Pool draw. (see tournament format below).

Saturday : 
  8H-10H Breakfast at the beach for the campers
10H Captain's meeting
10h30-18h00 games
18h00 1st bus leaves to the aquatic leisure centre  (bring your swimming-suits, shorts not allowed, sand not allowed)
18h30 2nd bus leaves to the aquatic leisure centre (bring your swimming-suits,shorts not allowed, sand not allowed)

  21h00 "Apéro" at the bar "Le Mondès"
 Diner on your own

Sunday
8H-10h Breakfast at the beach for the campers
9h-18h00 games

20h30 Dinner  & Party on an undisclosed location. Party theme : what (super) Hero are you ?

 Monday

 8H-10H Breakfast at the beach for the campers
 9H-13H30 games

13H30 kids show game + dive contest final.

14H15 Open Final

15H30 Elite Final.
16H30 award ceremony followed by a cocktail 

-n-

Ranskalaisista vakuutusyhtiöistä

Ihan ensimmäiseksi varoituksen sana kaikille, joilla on haaveita muuttaa ulkomaille ja oma historia koostuu työsuhdeautolla ajamisesta: Kannattaa harkita todistuksen hankkimisesta siitä, että olet ajanut firman autoa ja ilman vahinkoja vieläpä. Muussa tapauksessa on todella haastavaa todistaa, että olet vastuullinen kuski, et aloittelija enää esim. 37-vuotiaana ja ei kolarointia. Ilman ko. todistusta sinut katsotaan juuri kortin saaneeksi, ja sillä ei ole mitään tekemistä ajokortin saamispäivän kanssa.

Jos taas olet ajanut omalla autolla viimeiset vuodet, varaudu todistamaan aukoton vakuutushistoriasi jollain tavalla. Eli käytännössä todistuksella vakuutusyhtiöstäsi, että onnettomuuksia ei ole lähihistoriassa. Ja tietysti kannattaa kääntää kaikki edelliset ranskaksi, jos tänne aikoo tulla...

Mutta tässä tosiaan ollaan käytettyä autoa ostamassa ja siihen liittyy aika paljon kaikkea: Miten maksaa myyjälle luotettavasti siten, että minä tiedän saavani auton ja hän tietää saaneensa rahat? No ei ainakaan niin kuin tehtiin tuossa vuodenvaihteessa pohjolassa, että myyjä ja ostaja kohtaavat ja siinä samassa siirretään nettipankein rahat. Ai miksei, nokun rahansiirrot ottavat täällä aikaa 48h.

Entäs shekit, voinhan aina kirjoittaa shekin... No niin voi, mutta milläs takaat sen, että rahaa on tilillä? Et mitenkään, vaan sitten tilataan maksullinen pankkishekki, jossa pankki takaa minulla olevan kyhnyä tilillä lupaamani summan verran. Tai sitten on tietysti käteiskauppa, mutta eiköhän sen aika ala olla ohi jo.

Nyt odotellaan entiseltä työnantajaltani em. kaltaista todistusta ja katsotaan sitten minne autovakuutuksen hinta asettuu. Torstaina pitäisi olla auton täällä, mutta sitä varten tarvitaan sitten se pankkishekki. Rahaa sentään on varattuna, mutta byrokratian kanssa menee vielä tovi... Niin ja rekisteröintihän lienee sitten oma seikkailunsa, mutta palaataan siihen ja muutenkin tähän autoasiaan myöhemmin tällä viikolla.

Vakuutuksista vielä sen verran, että saatiin nyt 250 euroa korvausta vuodenvaihteesta katon vesivahingosta vaikkei meille tullut siitä mitään vahinkoa. Katsotaan vaatiiko joku meiltä nuo rahat siihen, että tänne tulee maalari ja siistii vielä vahingot. Keittiön kaapin suhteen tilanne taas on auki, mutta uskon meidän saavan syksyllä uuden kaapin ja korvauksenkin. Minkä verran ja minkä kaapin, ovatkin sitten jo todella mielenkiintoisia kysymyksiä.

Vappu Ranulandiassa: Uutisissa ei raportoida rauhallisuudesta/rauhattomuudesta

Eipä juuri näy Vappu Ranulandiassa... Kieloja kyllä myytiin kaupassa runsain määrin ja työväkikin marssii, mutta örveltämiseksi asti ei tunnu menevän. Lisäksi Bordeaux on sen verran porvarillinen, ettei työläisiäkään ihan hirveästi ole, saatikka, notta ne tänne meitin kulmille tulisi panderolleineen. Eli yllätyksenä tuli kaiken kaikkiaan koko juhla ja eilinen menikin ihan lasten kanssa härdellöidessä. Fiona oli kaikkein eniten vappukunnossa, kun pisti pari kertaa laatatenkin. Mitään vakavampaa ei kuitenkaan tuntunut sitten olevan, kun alkoi riehuminen jo tunnin päästä viimeisestä kaaresta, eikä nukkumaan meinannut saada laisinkaan.

Tänään sitten siivottiin kämppä lattioita myören, kun sää oli sateinen, joskin nyt iltapäivällä näyttää kirkastuvan ja terassin mittarikin saattaa vielä kohota 19 asteeseen. Taidetaan siis kuitenkin onnistua vielä syömään ulkona ja sitten onkin jo lähdettävä reeneihin. Äireemuari paistoi mahtavia munkkeja, joskin koko perhe oli kyllä taikinan kimpussa ja auttoikin valmistuksen kaikissa vaiheissa. Itse olin sokerointivastaavana: homma toimi ja peitto heilu! Ihan kuivin suin ei sentään pitänyt olla koko vappua, kun hain kellarista pullon shampanjaa munkkien seuraksi.

Hyvää Vapun jatkoa sinne, me palaillaan arkeen tässä jo iltapäivän mittaan. Pitkään saa kuitenkin nukkua, kun lapsilla on loma.

Lomakausi vaihtelun vuoksi

"Peililtä..."

Taas ne alkoivat, nimittäin lasten koululomat. Tällä kertaa kyseessä on kevätloma ja edessä on jälleen kaksi viikkoa laatuaikaa lasten kanssa. No Fanni meni kuitenkin tänään Maison des Enfantille eli lastentalolle, jossa järjestetään lasnoille ohjelmaa maksua vastaan. Hää menee sinne vielä huomennakin, mutta harmittavasti pikkusiskoa ei huolittu mukaan iän takia. Mutta pitää adaptoitua paikalliseen järjestelmään ja onhan se helppoa, kun ei varsinaisissa päivätöissä olla kumpikaan. Muussa tapauksessa pitäisi kyllä jo olla metsästämässä muitakin palveluntarjoajia. Kouluista vielä sen verran, että nyt se on virallisesti edessä tytöille syksyllä koulujen vaihto. Fannille Albert Barraud ja Fionalle Rue Naujac.

Nyt on muuten jalat pikkaasen jäykkinä ja paikat ruvella. Vietin viime viikonlopun Blois'issa, missä järjestettiin Ranskan kolmosdivarin Ultimaten mestaruustaiston toinen kierros. Pirullisen rankka viikonloppu, ja vieläpä ihan lähestulkoon ilman alkoholia. Ruuan kanssa toki viinit ja muutama apéró lauantain matsien jälkeen. Mutta nukkuminen muovisessa Premiere Classe-hotellissa kahden pelikaverin kanssa ei ole varsinaisesti sama asia, kuin oma sänky kotona. Ja toki oli omat sängyt kaikilla, mutta silti aika ahtaat tilat olivat. Siihen päälle kauhee väsy matseista ja silti ei meinannut uni tulla. Olo oli kuin alokastuvassa, kun ei oikeen tiedä mitä tässä tekee ruumintoimintojen kanssa ja niin edelleen. Mutta pelaaminen oli kohtalaisen hauskaa. Hauskaa olisi ollut, jos vain perkules oppisin noita taktiikoita paremmin. Kiva olla joukkueen ikämiehenä ja kaikkein pahiten hukassa! No, voitettiin kuitenkin lauantaina kaikki matsit ja sitten tiistain otettiin taas vastapainoksi pataan kaikissa matseissa. Ranskan suuntaan joskus eksyville voin lämpimästi suositella Blois'in kaupunkia: Upea historia ja upea kaupunki joen rannassa.

33toursin kakkosjoukkue: Face B

Tässä on ollut vähän kiireitä tuolla työrintamalla, kun olen työstänyt markkinatutkimusta ja vieläkin siihen liittyvät asiat ovat olleet plokaamisen esteenä. Ja olihan meillä vieraitakin, kun Ann-Karin ja Mikko olivat käymässä. Vietettiin porukalla mukavia hetkiä ja kiitos tuliaisista.

Siitä keittiönkaapista "selvisi" silloin pari viikkoa sitten se, että me ollaan lastattu kaappia liiaksi, koska se oli kiinnitetty ruuveilla kipsilevyyn. Olisihan pitänyt tietää sen olevan paikallaan ilman koolauskiinnitystä. Vakuutusasiantuntija oli kaikessa asiantuntijuudessaan todella pätevän oloinen ja varmasti tietää nämä asiat kuin omat taskunsa: Nimittäin, keittiöön saapuessaan tämä nainen kysyi minulta liesituulettimen päällä olevasta kaapista, että tämäkö on se tippunut kaappi. Sanoin siihen, että "Non, Madame. C'est là." ja osoitin 45 astetta oikeaan, missä seinässä on edelleen reiät repeytymisistä ja muista vaurioista. Sillä pohjalla oli sitten fiilikset jo kunnossa, kun aloitettiin asiaa käymään vielä isommalla porukalla läpi. Lopputuloksena kuitenkin hommaa ei oikein voitu meillekään sysätä, koska kiinnityksestä löytyi epäselvyyksiä. Vakuutusyhtiöt hoitavat hommaa nyt keskenään ja luultavasti tasaavat vaurioista koituneita kuluja. Korjauksestakin puhuttiin, mutta epäilen sen tapahtumista ainakaan ennen syksyä, ja sen muuten maksaa vuokraisäntä. Mitä tulee korvaukseen astioista, niin odotellaan nyt... Mutta kattoikkuna on muuten nyt vaihdettu: Toimii kaukosäätöisesti moottorilla ja sulkeutuu sateella itsekseen!

Eihän noita nää, eihän...

Siinä näitä Ranulandian kuulumisia. Potkulaudalla mennään enenevässä määrin ja joella on kiva käydä katselemassa isoja risteilijäaluksia, jotka täpärästi mahtuvat uuden nostosillan kannen alta.

Loppuun vielä sekalainen lajitelma kuvia eri tilanteista:

Viini kasvaa ja kehittyy Bourg'ssa

Bourg'in linnakkeet

Ranskalainen ystäväperhe (Ioanit) ja Fionava

Pariisin kevät ja bordeaux'n kesä

Taisipa jälleen mennä hiukan liian pitkäksi tää päivitysväli, mutta nyt ainakin on hyvä syy. Nimittäin mahtavat vieraat Suomesta ja itsekin siirryin aika huolella lomafiiliksiin siinä samalla. Duunissa kävin kääntymässä kaksi kertaa eli käytännössä yhtä monta kertaa kuin tytöt olivat reilun viikon aikana koulussa. Vierainahan oli famille Nummela eli Helkan perhe eli Fannin kaveri CDC:n alkuajoista lähtien. Sää ei kylläkään hämmentävästi suosinut kuin käytännössä muutamina päivinä ja siitä paljonpuhutusta kesästä ei ollut merkkiäkään. Marne La Valleessakin jäätävä tuuli puhalsi ainakin aamulla kuin pohjolassa ikään ja farkkujen alle pelimiehet (petteri ja mä) pistettiin tykit etteivät pussit palellu. Hää kyllä riisui ne päivän lämmetessä pois, mutta minä menin veijot alla koko päivän. Eikä ollut kuin yhden kerran liian kuuma! Ja sitten kun vieraiden tuli aika lähteä, niin eikö se säätila ainakin Bordeaux'seen palatessa ollut jo aivan toisella tasolla. Seuraavien vieraiden onkin kiva tulla lauantaina tänne, kun sunnuntaille luvataan kevyet 26 astetta. Mutta säästä huolimatta oli upea viikko ja tuli kyllä potkulautailtua porukalla useita kilsoja! Eikä se Pariisi nyt niin paha ollut, kuin alun perin taas odotin. Sinne pitää osata mennä oikealla asenteella. Pariisi vaan alkaa jostain syystä muodostumaan sellaiseksi pakkopaikaksi, jonne on aina aika ajoin mentävä.

Taustalla näkyy Petteri kameran takana, keskellä

Mari ja Helka ja etualalla Mörssärimimmi. Kauhee

härdelli toi Tisnilandin paraati...

Muita asioita mainitakseni näyttää siltä, että Fanni vaihtaa koulua. Virallista tietoa ei ole, mutta nykyisen koulun rehtori ei ollut saanut Fannia listoilleen. Eli todennäköisesti Albert Barraud on sitten se uusi koulu. Fionan tilanteesta ei mitään vastaavaa epävirallista ole kuulunut. Koulutyöt menevät molemmilla erittäin hyvin ja Fionakin on jo aloittanut ranskan puhumisen rehtorin mukaan. Välillä saattaa kuulla Fionan leikkivän yksin ja puhuvan ranskaa nukeilleen. Oma kielitaito on välillä tosissaan koetuksella, kun aika ajoin tuntuu ymmärtävän kaiken ympäriltään ja välillä taasen on vähän hukassa: Semmoinen perusranska perustilanteessa ei tuota ongelmia, mutta välillä politiikan tai työelämään liittyvien asioiden ymmärtäminen ei tunnu olevan aivan tuosta vaan ymmärretty, tai ainakin pitää keskittyä aivan älyttömän tarkasti kuuntelemaan.

Toimiston hiiri pyörii jaloissa edelleen ja kaasua ei tänne tule vieläkään. Tänään taas palaveerataan toimiston tulevaisuudesta ja kierrellään totuuden sanomista: Paikan "omistaja/pomon" pitäisi lähteä takaisin ulkomaille ja jättää muut rauhaan. 

 Ja käytiinhän me ajamassa upea viinireittikin. Meillä oli

lainassa famille Rönnaun Prius ja Nummeloilla vuokrakiesinä

tosi iso Mini. Kyllä se auton hankinta vaan kaihertelee taustalla. Onhan

se komeeta ajaa saksalaisella autolla ranulandiassa: Euroopan unioni!

Lupaan seuraavan päivityksen nopeampaan tahtiin. Viikonloppuja kaikille! Meidän suunnitelmana on huomenna mennä vähän ulkoilemaan ja illalla taas Gare St. Jannelle vastaanottamaan vieraita. Tervetuloa Ann-Karin ja Mikko. Sunnuntaina sitten rantaan, mutta rantapaikkaa ei vielä ole valittuna. Lacanau Ocean, Cap Ferret vai Arcachon: On siinä ihmisellä pulmaa kerrakseen. Ainiin, Pariisin heräteostoksena tuli hankittua terdelle vielä riippumatto telineineen! 

Loppuun vielä kuvat siltä päivältä, kun sää meitä suosi: Dyne de Pilat jälleen...

--

Erona sama minkä eilen twiittasinkin: https://twitter.com/nibbeli/status/322443944942252033 

--
Päivitys 16:03 12/4/2013
Siskoni sai minut kiinni yhdys sana virheestä: Olin kirjoittanut "alun perin" erheellisesti yhteen. Kiitos kieli poliisille.

Taisi muuten olla ensimmäinen yhdyssanavirheeni ja tämäkin vain sitä kevyempää luokkaa, jos varmuudeksi vetää yhteen. Toisinpäin, jos olisin mokannut, niin nyt kyllä hävettäisi.