Lentokentälle mennään maanantaina aamusta ja luovutetaan honda pois. Fiilikset ovat kokonaisuudessaan varsin kummallisia, mutta kuitenkin positiivisia. Nyt on perheen aika. Fiona söi tänään jäätelön talomme portaissa sulkien ympyrän: Jussina 2008 Fanni söi samassa paikassa elämänsä ekan jätskinsä ja vasta valmistuvassa talossa oli tuolloin vain patjat ylhäällä, kun halusimme viettää Jussin siellä. Tänäänkin talo oli täysin tyhjä, mutta elämisen jäljillä varustettu.
Ainiin ja ero Ranskan ja Suomen nettitilauksissa: Jos tilaa netin kautta ja maksaa luottokortilla, niin homma on sillä selvä ja tavarat tulevat kotiin. Ranskassa Dartysta tilaaminen (kodinkoneita tonnilla, cuisine amenagée nimittäin!) toi Secuvadilta paluupostia, jossa vaaditaan asuintodistusta ja passien kopioita ennen tilauksen etenemistä. Siis kortilta, joka on täysin validi!
Loppuun vielä kuva muuttoautosta ja muuttomiehistämme. Kuvan otti Jenny toissapäivänä.
Sanoit osuvasti ”..mutta elämisen jäljillä varustettu. ” Tuohon ajattelin heti itseäni. Kovasti olen elämisen jäljillä varustettu, uurteet kasvoissa vähän liiankin syviä, toisinaan silmälasitkin hukkuvat päästä ja löytyvät ryppyjen välistä. Onnellista, että jokaisen rypyn olen tehnyt itse. Olisi karmeaa tässä vaiheessa huomata ihon olevan tasaista kuin lapsen pylly siksi, ettei elämä olisi antanut mitään tai jättänyt lainkaan jälkiä.
VastaaPoistaTe olette nyt urakalla ja kokonaisena perheenä keräämässä niitä jälkiä, joista jää lähtemättömät jäljet ja ovat niin syviä, että me Käpälämäen hirsien sisään nukkuneetkin poimimme ne aikanaan hauskoina tarinoina teidän kertomuksissanne. Onnittelen hulluista päätöksistä, kannustan ja elän mukana. Tyttöjä tulee ikävä, mutta vanhempiin luotan kuin vuoreen. ---- Ainakin Miiaan.
t. Isoiskämö
Kiitos hienosta kommentista.
VastaaPoista