50 rue Lafaurie Monbadon.

Tämä juliste on koskettava läksiäislahja Isabellelta Fannille HRSK:lta eli Fannin entisen ryhmän pääopettajalta. Heillä on talo tässä lähellä Royanissa, jonne on tarkoitus mennä vierailulle kesällä.  Julisteessa on kuvattu koko Bordeaux'n keskusta ja siinä "näkyy" myös meitin kattohuoneisto  tuossa Place de Tournyn  kohdalla... Juliste on kunniapaikalla tyttöjen yhteisessä huoneessa. Tuosta julisteesta voidaan aloittaa tämä summaus. Fanni sai tuon lahjaksi ennen lähtöämme ja nyt se vihdoin on meitin seinällä täällä kyseisessä kaupungissa, omassa kodissamme. Matka on ollut pitkä siitä hetkestä, kun päätös tehtiin ja todella aloitettiin talon myynti, saatiin vielä se myydyksi ja sitten aloitettiin muuttopuuhat. Ei ole ihan yhden päivän juttu siirtää perhe 3000 kilsan päähän ja vielä ilman minkään työnantajan apua. Kaikki on hoidettava itse ja vähän on mietittävä myös kustannuksia. Kateudella olen lukenut ja kuunnellut expattien hommia, kun voi vaan valita muut...

Moro kaikille. Huomenna olisi tarkoitus kirjoittaa vähän pitempi teksti, kun tässä alkaa olla kuukausi kulunut. Joten aika summata asioita ja miettiä vähän seuraavia askeleita. Tähän väliin heitän kuitenkin kuvan saunasta, jonka löysimme Mintun kanssa tänään. Emme toki vielä päässeet käymään, kun oli kiinni ja Minttu ei näköjään sinne edes pääse... Mutta ainakin on saunamahdollisuus, jos olisi kiinnostunut: Tänään käytiin hyödyntämässä vielä vuokra-auton loppukilsat ja ajeltiin lounaalle meren rantaan Arcachonin altaalle. Lounasta ei kyllä saatu, kun kaikki lounaspaikat olivat kiinni vielä yhdentoista aikaan. Mutta otin muutaman kuvan vuorovesialtaasta ja maisemista. Lämpötila oli mukavat 13 astetta ja kevyt merituuli päällänsä. Hieno paikka muuten, mutta arvostan enemmän suoraa yhteyttä Atlanttiin, koska vain silloin voidaan Fannin kanssa aloittaa podipoord-reenit. Eli pidemmällä rannikolle on mentävä. Andernos les bains Ja sen lisäksi lisäilin muutaman otoksen tuttuun Bord...

Sinne jäi Fiona, joskin tänään vain puoleksi päiväksi. Ei itkua, ei tarrautumista, ei ongelmia: Pusu isille ja muiden mukaan! Mutta kyllä hiukan jännittää vanhempia, notta miten käy. Lähinnähän on mielessä se kuivanapysyminen ja eilen tapahtuikin kotona kertaalleen vahinko. Toivon heidän jatkuvan pissattamissysteeminen toimivan ja tytön viihtyvän. Toki oli vanhemmilla hiukan tyhjä olo, kun kahdestaan lähdettiin hakemaan aamiaisleipää koulun ovien sulkeuduttua takanamme. Mutta nyt on työrauhaa opiskelulle ja omille rojekteille välillä ma-ti ja to-pe. Tytöthän pitää jättää koululle 8h20-8h40 ja sen jälkeen ovet aukeavat vasta 16h30. Kouluhan sinänsä on aika paljon sanottu, käytännössä Fiona on ikäänkuin päiväkotimaisessa hoidossa. Ja tuonne hänen olisi lain mukaan pitänyt mennä viimeistään ensi syksynä. Luokalla on seitsemän muuta lasta, jotka ovat "etujassa" menossa, joten käytäntö on ihan virallinen ja hyväksytty.  -n-   ..:: PÄIVITYS 12h10::.. Puhelimeni soi...

Näinhän se meni, että ekaan shekkilaskuuni törmäsin hikisen SFR-operaattorini kautta. Saakura, että harmittaa, että tuli otettua "box" heiltä, eika vaikka Numerikaapelilta tai Pyikiltä: Olis saatu edes kunnon poksit kunnon rosessorilla!  Mutta menin lankaaan, ja nyt en puhu tuosta lankapuhelimesta, vaan siitä, että täky oli WLAN ilmaiseksi saatavilla lähes missä vaan! Eli silloinhan 500 megan naurettavan alhainen mobiilidatarajanani saisi koska tahansa lisää mahdollisuuksia. No saahan se, varsinkin kotona missä SFR Mobile ja Public kuuluvat hämmentävän hyvin! Mutta niin kuuluu myös meitin boksin langaton verkko, joka on tuossa kahden metrin päässä! Vielä kun SFR:n vastaavat kuuluisivat terassilla Plaas dö la Komediilla, ja ettei siellä sitten tarttis käyttää käyttää omenakaupan wlania. Tai kunhan kuuluisivat edes siellä missä liikun useimmiten eli lähinnä välillä Place Tourny ja Meriadeckia...  Mutta ei oo näkyny, ei kuulunu. Mutta munhan piti palata tuohon shekkil...

Nyt sain TeleFinlandilta soiton ja homma lähti toimimaan toivotulla tavalla. Tuttu tarina jälleen kerran operaattoreiden kanssa pelaamisesta: Mikään homma EI mennyt toivotulla ja tarkkaan speksatulla toimintalistallani, vaan päin berberiä kaikki. Kiitos Sonera ja kiitos TeleFinland, reklamaatio tulossa vielä tänään. Mutta nyt siis entinen numeroni +358 40 591 28 94 toimii ja vastaanottaa viestejä. Toki soittojakin, mutta en lähtökohtaisesti vastaa niihin, sehän on vallan maksullista. Eli muut kuin SMS- ja MMS-viestit mieluummin muilla välineillä taikka soittamalla Ranskan numerooni. Kaikki yhteysmuodot löytyvät tuosta oikealta. MMS-viestien osalta on jännä nähdä toimiiko, vai meneekö asetuksien kanssa puljaamiseen. Luultavasti menee, mutta katsotaan. Kokeilkaa joku heittää MMS-viestiä, niin näen tuleeko vain ilmoitus viestin vastaanottamisesta? Muilta osin tänään on hitsatiistai eli dominos-herkkuja luvassa. Tarjous on sen verran härski, että kannattaa kerran viikkoon pitää hits...

Kun kerran noita kuvia pyydellään, niin tässä niitä: Jardin Public tänään eli meitin lähipuisto. Lämpötila noin 10 astetta ja Pariisissa tällä hetkellä lunta! Pääkirjasto, josta ei saatu korttia. Tai sais, jos maksais 12,90 tai olis työtön työnhakija... Pitää vielä miettiä ratkaisuvaihtoehtoja.  Sameita kuvia kirjastosta, ku Fiona oli sotkenut linssin..  Fanni oppi tänään vihdoin ajamaan ilman apupyöriä! Pyörä se pienempi malli, jolla harjoiteltiin. Katotaan miten menee isolla pyörällä. Manégé eli karuselli. Fionan kolmipyörä. Vöheriää puiden ympärillä. Komeita taloja ja palmuja Jardin publicin varrella... Jardin botanique  Balancoir eli keinulauta. Meitin ylävarasto eli rappu. Laukut, istuin, kauppakärry, Fionan rattaat, sateenvarjoja ja Fannin potkis.  Meitin ovi ja huomatkaa kolme lukkoa! Vaan ei taida lukot näkyä kuvassa... Kolme niitä kuitenkin on ja s...

Semmoinen on meno, että jos pyytää paikkaa yhteen kouluun paikkaa ja sinne ei pääse, niin hakemus on sitten siinä. Luulin, notta samalla hakemuksella olisi ohjattu seuraavaan paikkaan, mutta näinhän ei ollut vaan Fionan hakemus koulupaikasta, eli käytännössä päiväkotipaikasta, tehdään hakukohdekohtaisesti ja kaikki muut vaihtoehdot ovat siten poissuljettuja. Tänään sitten käytiin Anatole France:n johtajasijaisen kanssa Fannia koskevia keskusteluja ja samassa yhteydessä tuli Fionan tilanne mainittua. Hää kertoi auliisti, notta tilaa on nuorimpien ryhmässä ja auttaa mahdollisuuksien mukaan. Heti lähti soitto kaupungintalolle ja ainut kysymys oikeastaan oli, että onhan Fiona vaipaton. Siihen valehdeltiin sujuvasti, notta onhan hää... Ainakin viikon päästä viimeistään! Sitten hoideltiin lounaskortit kuntoon kaupungintalolla ja samassa yhteydessä kävi ilmi, että Fiona oli jo tässä vaiheessa hyväksytty Anatoleen ja homma on sillä selvä! Olin varsin puulla päähän lyöty ranskalaisen pyrokrat...

Fanni sai paikan ecole maternelleen, mutta ei haluttuun kouluun kuitenkaan. Pettymys osoittautui turhaksi, koska koulu oli varsin sympaattinen ja reilun kilsan päästä kotoa. Maanantaina se sitten alkaa ja tänään käydään koululla vielä vähän lomakkeita täyttämässä ja lisätietoja hakemassa. Fanni puhui reilusti eilen ranskaa rehtorin kanssa ja hän päässee systeemiin sisään samantien. Luokalla on muutama ulkomaalainen tyttökin (ainakin saksalainen), joten ihan omassa genressään hää ei joudu olemaan. Lounaskorttikin pitää hakea kaupungintalolta. Se pitää ladata rahaa täyteen, koska kouluruoka ei ole ilmaista ja se maksetaan automaatilla joka aamu. Vaihtoehtona on tarjolla lapsen hakeminen kotiin syömään... Suurin osa lapsista syö kuitenkin koululla, joten se on luonnollisin tapa. Saa nähdä mennä...

Tiedoksi, notta numeroni 040 591 28 94 ei ole tällä hetkellä toiminnassa. Näyttää olevan edelleen Carnegien nimissä ja en enää jaksa pitää datatonta liittymää puhelimessani. Tekstarit toki säilyvät viikon operaattorilla ja siihen mennessä luulisin tilanteen olevan jo kunnossa. Minut siis tavoittaa numerosta +33 6 21 00 19 67. Jos tämä olisi twitter-viesti, niin lisäisin loppuun #micro-sim #normi-sim #nano-sim #hanurista_eri_sim-korttien_koot -nv-

Tänään tuli taas pyöräiltyä Ikeaan ja vielä lisäpainona Fanni takana istuimella ja osa ostoksista etukorissa. Molemmilla toki kypärät päässä, enkä enää jaksa kiinnittää huomiota hymyileekö joku pottapäille. Turvallisuus ennen kaikkea. Autonhankinta kävi taas mielessä, mutta paluumatkan auringonpaiste ja muutaman kilsan ylimääräinen kierros joenrantaan takasi sen, että nyt nautitaan autottomuudesta ja mennään pyörällä, niin paljon kuin mahdollista. Mielessä ovat olleet myös peräkärryn hankinta tai sellainen hollantilaispyörä, johon saisi kaksi apinaa etulaatikkoon istumaan vöihin. Itse kaupungissa pärjää pyörällä paremminkin kuin hyvin, mutta toki Ikea-reissut vaativat kotiinkuljetuksen tilaamista. Toisaalta autoja saa täältä kyllä hämmentävän halvalla ja kevään lähestyessä meidän viikonlopun viettopaikat ovat tuossa Atlantin huuhtomilla rannoilla, joten ehkä joku ranskalainen ritsa pitää hankkia. Mutta toisaalta taas A-kokoluokan auton saa täällä viikonlopuksi vuokralle 75 eurolla... E...

Lyhyesti ennen illan pitkää tekstiä: Kerään kännykällä otettuja satunnaisia otoksia  tänne . Sinne siis kerääntyy lisää kuvia koko ajan. Vielä en ole ehtinyt oikeata kameraa kaivaa laukusta esille laisinkaan. Nyt alan tekemään CV:tä ja valmistaudun henkisesti illan Ikea-lähetyksen saapumiseen. Aurinkoisin terveisin,  nibbe

Tuli tuossa muutama päivä sitten havaittua, että seinät ovat pääosin asunnossamme kipsilevyä. Täällä on myös kiviseiniä, mm. kodarissa ja sinne pitikin laittaa samanlainen pyykkipussisysteemi kuin Kolsarissa oli. Ostin Conforamasta kunnon kortongit ja ruuvit ja aloin eilen illalla poraamaan seinään reikiä. Varauduin kovaan työhön 6 vuotta vanhalla Boschin ammattilaisvehkeellä (12V) ja otin uuden teränkin käyttöön. Olisi toki pitänyt ymmärtää, että yli 140 vuotta vanhassa talossa kiviseinä ei tarkoita teollisesti valmistettua kevytsoraharkkoa, vaan lähinnä kuivaa pullapitkoa: Nojasin laitteeseen ja painoin liipaisinta ja siinä samassa 8 millin reikä oli reilu senttinen ja koko terä seinän sisällä. Siihen sitten vielä yritin laittaa kortongin sisään ja ruuvin perään, että josko se kuitenkin laajenisi ja pysyisi paikallaan. Pysyihän se, mutta kestokyky on sellaista karkkipussin luokkaa, ei siis lähelläkään  tämän perheen pyykkipussin painoa. No, koukku käsin pois seinästä ja huomenna ...

Saatiin jääkaappikin vihdoin kotiin ja käyntiin. Kotiinsaaminen olikin helppoa, kun Dartyn miehet kantoivat ja asensivat paikoilleen. Mutta käynnistäminen ei mennytkään ihan samalta seisomalta. Kävi nimittäin ilmi, että meitin pistorasia oli mallia miekka ja kypärä ja iso kuin pizzalautanen. Ei sopinut adapterit ja muutenkin kaikki muut paitsi pistorasian uusiminen olisi ollut laitonta. No, Ranskassahan asioihin saa vauhtia, kun vaatii tiukasti oikeuksiaan ja liioittelee rutkasti tilannetta. Marssin suoraan vuokravälitystoimistoon, täällähän ei itse vuokraisäntään olla missään suhteessa, ja vaadin nopeata reagoimista pistorasian vaihtamiseksi lasten terveyden nimissä. Suhtautuminen palautteeseen oli varsin ylimalkaista ja en itsekään odottanut yhteydenottoa ainakaan samana päivänä. Mutta asiaan palattiinkin muutaman kymmenen minuutin kuluttua, kun vielä maustin tilannetta kirjoittamalla englanniksi palautetta heti käynnin jälkeen. Jostain syystä kielen vaihtaminen kannattaa pahoiss...

Käsittämätöntä miten Ikeassa tuntuu kuin olisi Espoon Bembölessä, ainoastaan tekstit hintalapuissa ja ihmisten puhe erottavat tasapäistetyn asiakasmassan toisistaan. Kaikki materiaalit ja tuotteet ovat samoja, eikä sisällä ollessaan oikein käsitä missä maassa tai kulttuurissa on. Välillä saattaa kääntyä henkilökunnan puoleen ja aloittaa suomeksi keskustelun. Toki eroja alkaa tulemaan siinä, miten ruotsalaiset tuotenimet lausutaan. Kun ne lausuu ranskaksi, ei niistä sitten lukematta etikettiä enää mitään selvää saakkaan. Niin ja hodareiden kanssa voi ottaa oluen. En toki minä, kun on vielä kuun loppuun jaksettava tipatonta. Mutta antaahan hodari-olut-yhdistelmä ihan erilaisen menon ikean jonoihin ja veikkaisin käytännön toimivan myös Suomessa. On muuten varsin älytön yhdistelmä muuttaa viinialueista parhaimmalle ja laittaa nenänvalkaisuviikot päälle... Vaikka käsittämättömän helposti on tähän saakka mennyt. Se on varmaan se, kun on toi päivärytmi hajonnut ja perjantaina ei enää tunn...

Muutama sananen tilanteestamme, tai tilannehan kuulostaa pahalta jo sellaisenaan ja siitä ei siis ole kyse. Olemme hyvissä voinneissa ja melkein vettä pitävä katto on päällämme. Ei vaan olohuoneen kattoikkuna hiukan vuotaa kulmasta kovalla sateella, mutta korjaaja on tulossa. Laatikoista on purkamatta noin 85 prosenttia ja tänään haettiin vielä lisää purettavaa Ikeasta, joskin tavarat jäivät sinne, koska ei bussilla voi tuoda kahta kärryllistä ja kahta lasta. Tulevat huomenna sitten kotiinkuljetuksella. Harmi ettei mukaan voinut ostaa Ikean snapsipulloa muutamalla eurolla tahi 12 rosenttista Ikean klökiä, kun on toi tipaton päällä…  Kattohuoneistomme on siis varsin sekavassa tilassa vielä, mutta suurimpina haasteina meillä tällä hetkellä jääkaappi ja astianpesukone, tai oikeastaan niiden puute. On tullut vastaan jos jonkinlaista estettä nettimyynnille ja paikanpäältä myyntikin on kaatunut pitkiin toimitusaikoihin. Justiinsa saatiin viimeiset todistukset itsestämme Dar...