Laatikkoleikin loppu

Tänään tuli taas pyöräiltyä Ikeaan ja vielä lisäpainona Fanni takana istuimella ja osa ostoksista etukorissa. Molemmilla toki kypärät päässä, enkä enää jaksa kiinnittää huomiota hymyileekö joku pottapäille. Turvallisuus ennen kaikkea. Autonhankinta kävi taas mielessä, mutta paluumatkan auringonpaiste ja muutaman kilsan ylimääräinen kierros joenrantaan takasi sen, että nyt nautitaan autottomuudesta ja mennään pyörällä, niin paljon kuin mahdollista. Mielessä ovat olleet myös peräkärryn hankinta tai sellainen hollantilaispyörä, johon saisi kaksi apinaa etulaatikkoon istumaan vöihin. Itse kaupungissa pärjää pyörällä paremminkin kuin hyvin, mutta toki Ikea-reissut vaativat kotiinkuljetuksen tilaamista. Toisaalta autoja saa täältä kyllä hämmentävän halvalla ja kevään lähestyessä meidän viikonlopun viettopaikat ovat tuossa Atlantin huuhtomilla rannoilla, joten ehkä joku ranskalainen ritsa pitää hankkia. Mutta toisaalta taas A-kokoluokan auton saa täällä viikonlopuksi vuokralle 75 eurolla... Eli mikä sitten kannattaa ja mikä ei? Ja onhan täällä vielä autonvuokraaminen mahdollista yksityishenkilöiltä, siihen on ihan nettipalveluitakin. Onko siinä muuten pisnesidea suomeen?

Tämänpäivän tilaukset tulivat kuitenkin ilmaiseksi Ikeasta, kun tein taas käsiennostoreklamaation suu vaahdossa selittäen, että meille ei viime kerralla kerrottu sängyn vaativan myös se säleikköpohjat. No, sain sitten kotiintoimituksen sekä säleiköille, että kaikelle muulle mitä oltiin vielä vailla. Hiukan katsoi palveluhenkilö pitkään, kun ajoin kärryn tiskille ja sanoin, että säleiköt ja nämä muut (400 euron ostokset päälle) mukaan. Pelkäsin jo, että taas nostellaan käsiä ranskalaiseen tapaan ja toitotetaan moneen kertaan, että tämä ei ole totta...

Huomenna on siten viimeistelyn hetki, kunhan kaikki aivan ihanat ikea-hyllyt ovat koottuina. Eli laatikoista päästään eroon ja kaikki saadaan vihdoin paikalleen. Koulusta ei ole vielä kuulunut kirjettä, mutta ainakin meitin viinikellari sai ekan setin sitä itseään. Miia tilasi reilulla satasella alennuksesta laatuviinejä kolme laatikkoa (yht. 32) ja nyt pullot on rivissä alhaalla. Tilaa on kyllä vielä arviolta 600 pullolle, mutta tällä on hyvä lähteä liikkelle. Niin ja kotiintoimitus kuului hintaan. Meitin kellari on todellinen viiniharrastajan unelma: Katto varisee pientä kiveä pienimmästäkin hipaisusta ja suolaa on kertynyt kattoon kerroksiksi. Kosteutta on enemmän kuin morsiamella hääyönä ja kaikki talon historiassa tehdyt muutokset näkyvät ronskeina pinta-asennuksina. Ilma kuitenkin tuntuu vaihtuvan, kun maalit pysyvät huonekaluissa paikallaan. Ja hyvä niin, sillä muuten meillä menee aika paljon tavaraa pilalle... Ilman viinikellaria oltais nimittäin tavaran suhteen aikamoisessa pulassa. Mutta hyllyt ovat hyvät ja tilaa on todellakin tarpeeksi sekä viineille, että tavaroille.

Edellisen lisäksi huomenna on taas Ultimate- eli liitokiekko-reenit. Pääsin ihan mukavasti joukkueeseen sisään ja olin jo yhdessä joukkuepalaverissakin sunnuntaina. Mutta kyllä nyt pitää alkaa ottaan rennommin noiden sovittujen aikojen kanssa. Noloa olla ekana joka paikassa... Mutta, kun sanotaan, notta 17h00, niin totta munassa suomalainen on paikalla vähintään tasalta. Eli tästä eteenpäin siirryn paikalliseen tapaan ja olen paikalla 15 minsaa yli ja en mainitsekaan olevani myöhässä. Paidan numero pitää vielä valita ja 76 näyttää olevan vapaana. Siihen sopii sitten hyvin yhteen omat Polarn o pyreen-piponi ja muut merkin vetimet.

Mitä tulee muuten lumeen, niin aika monessa paikassa Ranskassa on sitä tällä hetkellä. Mutta ei täällä sentään. Uutisissa kuitenkin näytetään, kuinka pahassa pulasssa pohjoisemmat ja korkeammat seudut ovat. Saa silti nähdä miten käy, nythän on tammikuu ja se pitää yrittää muistaa. Se toki on hiukan vaikeata, kun keskipäivällä on sellaista, kuin kirkkonummella toukokuun lopussa.

--

Ranskassa on hämmentävän usein valkoiset altaat keittiöissä, ei teräksisiä kuten pohjolassa. Materiaalista en ihan täysin varma edes ole, mutta lieneekö nykyisellään jotain muovisekoitetta ja aiemmin varmaan ollut posliinia. Ja kaikillehan on toki selvää, että marttojen kehittämiä astiankuivauskaappeja ei tietenkään ole. Siihen hommaan käytetään sellaisia kiikkeriä muovitelineitä. Tai sitten lopetetaan kokonaan toi käsintiskaaminen, niinkuin me eilen tehtiin, kun tiskikone tuli vihdoin taloon.